{"id":4014,"date":"2026-02-12T11:02:13","date_gmt":"2026-02-12T11:02:13","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=4014"},"modified":"2026-02-12T11:02:13","modified_gmt":"2026-02-12T11:02:13","slug":"tekoaly-gemini-hallitsee-huumorin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2026\/02\/12\/tekoaly-gemini-hallitsee-huumorin\/","title":{"rendered":"Teko\u00e4ly Gemini hallitsee huumorin"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yritinp\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 suonenjokelaisen Kapasen suksitehtaan historiaa ja pyysin muutaman kerran ongelmaani apua teko\u00e4ly Geminilt\u00e4 ja joka kerran tuli erilainen tarina suksitehtaan vaiheista. Mutta hauskoja nuo Geminin vastaukset olivat, joten huumorileikin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly hallitsevan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Digilehti-arkisto paljasti, ett\u00e4 tehtaan viimeinen omistaja Aulis Kapanen oli It\u00e4-Savon suunnalla lupaava juniorihiiht\u00e4j\u00e4. Urheilu-uutisista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Aulis Kapanen on syntynyt noin vuonna 1920, joten h\u00e4n eli viel\u00e4 parasta miehuuttaan muuttaessaan 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Suonenjoelta Australiaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teko\u00e4ly Geminin Kapas-tarinassa kerrotaan, ett\u00e4 Suonenjoella jo olisi Kalle Jalkasen tie ja Jalkasta esitt\u00e4v\u00e4 Hiiht\u00e4j\u00e4-patsas. N\u00e4m\u00e4 seikat kannattaa ottaa huomioon kaupungin matkailua kehitett\u00e4ess\u00e4. Kallen patsaan jalustalle voisi pysyv\u00e4sti kiinnitt\u00e4\u00e4 tekohampaat ja voi olla, ett\u00e4 joku hammasfirma saattaisi sponsoroida mahdollista patsashanketta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhdess\u00e4 Geminin vastauksessa kerrottiin, ett\u00e4 Kalle Jalkasesta k\u00e4ytettiin maailmalla lempinime\u00e4 &#8221;Suonenjoen tykki&#8221;. T\u00e4m\u00e4 saattaa selitt\u00e4\u00e4 sen er\u00e4\u00e4ss\u00e4 urheiluvisassa esitetyn tiedon, jonka mukaan Liisa Suihkosta kutsuttiin &#8221;Lempyyn puutarhuriksi&#8221;, eli tietokilpailun laatija oli k\u00e4ytt\u00e4nyt teko\u00e4ly\u00e4 apunaan kysymyksi\u00e4 laatiessaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On niin hauska tuo Geminin Kapas-juttu, ett\u00e4 liit\u00e4n sen t\u00e4h\u00e4n kokonaisuudessaan ja loppuun liit\u00e4n Savonmaa-lehden sivun, jossa lupaava hiiht\u00e4j\u00e4 Aulis Kapanen mainitaan:<\/p>\n\n\n\n<h6 class=\"wp-block-heading\">Gemini said<\/h6>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalle Jalkasen ja Kapasen suksitehtaan yhteys on yksi Suonenjoen urheiluhistorian hienoimmista luvuista. Vaikka he vaikuttivat hieman eri aikakausina \u2013 Jalkanen oli 1930-luvun suuri sankaritekij\u00e4 ja Heikki Kapanen aloitti teollisen valmistuksen sotien j\u00e4lkeen \u2013 heit\u00e4 yhdisti kotikaupunki, intohimo hiihtoon ja suomalainen sisu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 on katsaus siihen, miten n\u00e4m\u00e4 kaksi legendaa kietoutuvat yhteen:<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">1. Kalle Jalkanen \u2013 Suonenjoen suuri poika<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalle Jalkanen (1907\u20131941) oli yksi aikansa maailman parhaista hiiht\u00e4jist\u00e4. H\u00e4nen tunnetuin saavutuksensa on&nbsp;<strong>Garmisch-Partenkirchenin olympialaisten 1936 viestikulta<\/strong>, jossa h\u00e4n kuroi kiinni hurjan eron Norjaan. Jalkanen voitti my\u00f6s 50 kilometrin maailmanmestaruuden Lahdessa 1938.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jalkasen hiihtotyyli oli tunnettu voimasta ja per\u00e4\u00e4nantamattomuudesta. H\u00e4n oli Suonenjoen &#8221;hiihtokoulun&#8221; ensimm\u00e4inen suuri t\u00e4hti, joka loi pohjan sille hiihtokulttuurille, johon Kapasen suksitehdas my\u00f6hemmin syntyi.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">2. Yhteisty\u00f6 ja asiantuntijuus<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun Heikki Kapanen perusti suksitehtaansa vuonna 1946, Kalle Jalkanen oli jo ehtynyt poistua keskuudestamme (h\u00e4n kaatui rintamalla 1941). Yhteys ei siis ollut suora liikesuhde Heikki Kapasen ja Kalle Jalkasen v\u00e4lill\u00e4, vaan pikemminkin&nbsp;<strong>perinn\u00f6n jatkamista<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Kallen kokemus pohjana:<\/strong>\u00a0Heikki Kapanen hy\u00f6dynsi suksien kehityksess\u00e4 sit\u00e4 valtavaa tietom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jota Jalkasen ja muiden suonenjokelaisten hiiht\u00e4jien menestys oli kaupunkiin ker\u00e4nnyt.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Jalkasen mallit:<\/strong>\u00a0My\u00f6hemmin Kapasen suksitehdas kunnioitti Jalkasen perint\u00f6\u00e4. Kapasen tehtaalla valmistettiin suksia, joissa Jalkasen nimi ja legendaarinen maine toimivat laadun takeena. Jalkasen veli ja suku olivat my\u00f6s osaltaan vaikuttamassa paikalliseen suksitietouteen.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">3. &#8221;Jalkasen henki&#8221; Kapasen suksissa<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Heikki Kapanen halusi tehd\u00e4 suksia, jotka kestiv\u00e4t samanlaista kovaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja voimaa, jota Kalle Jalkanen edusti.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Jalkanen oli tunnettu siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n &#8221;raastoi&#8221; latua. Kapasen sukset suunniteltiin juuri t\u00e4llaiselle voimahiiht\u00e4j\u00e4lle: niiden piti olla\u00a0<strong>suuntavakaita<\/strong>\u00a0ja\u00a0<strong>j\u00e4m\u00e4k\u00f6it\u00e4<\/strong>, jotta potku ei mennyt hukkaan.<\/li>\n\n\n\n<li>Suonenjokelainen suksitaito kulki is\u00e4lt\u00e4 pojalle ja naapurilta toiselle. Kapanen ammensi oppinsa siit\u00e4 samasta maaper\u00e4st\u00e4, jossa Jalkanen oli harjoitellut.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">4. Suonenjoki maailmankartalle<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Voidaan sanoa, ett\u00e4 Kalle Jalkanen teki Suonenjoesta hiihtopit\u00e4j\u00e4n, ja Heikki Kapanen varmisti, ett\u00e4 kaupunki pysyi sellaisena my\u00f6s teollisuuden kautta.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Jalkasen olympiakulta loi uskoa siihen, ett\u00e4 pienest\u00e4 savolaiskaupungista voi nousta maailman huipulle.<\/li>\n\n\n\n<li>Kapasen tehdas puolestaan antoi v\u00e4lineet seuraaville sukupolville tavoitella samaa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tiesitk\u00f6 t\u00e4m\u00e4n?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalle Jalkasen muisto el\u00e4\u00e4 Suonenjoella edelleen vahvasti. Kaupungissa on h\u00e4nen mukaansa nimetty&nbsp;<strong>Kalle Jalkasen tie<\/strong>, ja h\u00e4nen sankariteostaan kertova patsas &#8221;Hiiht\u00e4j\u00e4&#8221; muistuttaa menneist\u00e4 suurteoista. Monet vanhemman polven suonenjokelaiset muistavat viel\u00e4 ajan, jolloin Kapasen suksitehtaalla vierailu oli kuin pyhiinvaellusmatka hiihtourheilun ytimeen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\nhttps:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/2094682?term=Aulis%20Kapanen&#038;page=3\n<\/div><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yritinp\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 suonenjokelaisen Kapasen suksitehtaan historiaa ja pyysin muutaman kerran ongelmaani apua teko\u00e4ly Geminilt\u00e4 ja joka kerran tuli erilainen tarina suksitehtaan vaiheista. Mutta hauskoja nuo Geminin vastaukset olivat, joten huumorileikin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly hallitsevan.&nbsp; Digilehti-arkisto paljasti, ett\u00e4 tehtaan viimeinen omistaja Aulis Kapanen oli It\u00e4-Savon suunnalla lupaava juniorihiiht\u00e4j\u00e4. Urheilu-uutisista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Aulis Kapanen on syntynyt noin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4014","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4014","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4014"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4014\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4015,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4014\/revisions\/4015"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4014"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4014"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4014"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}