Vaan ei ollut entisell\u00e4 kovalla hiihtopaikkakunnalla Suonenjoella edustusta t\u00e4m\u00e4n vuoden maakuntaviestiss\u00e4, koska viesti\u00e4 vietiin perinteiseksi muodostuneeseen tapaan hiiht\u00e4en eik\u00e4 ratsain. Hiihtojaostoahan ei Vasamalla en\u00e4\u00e4 ole, mutta ratsastusjaosto toimii vire\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n
Suonenjoki on Pohjois-Savon maakuntaviestin 120-vuotisessa historiassa voittanut miesten kisan kuusi kertaa, Suonenjoen Vasama nelj\u00e4sti ja Iisveden Kiri kahdesti 1930-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n
Huomion arvoista on, ett\u00e4 vaikka Kirin joukkueessa hiihti montakin Jalkasta, niin kuuluisin Jalkanen, eli Kalle, ei ollut mukana. Ilmeisesti Kalle oli siihen aikaan Esa Rossin voidetehtaan palveluksessa Helsingin seudulla ja edusti Helsingin Hiiht\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Sen sijaan Kallen sukulaismiehet eli veljet Erkki ja August sek\u00e4 serkku Aarne Jalkanen hiihtiv\u00e4t Kirin joukkueessa. Erkki Jalkanen on muuten ainut Jalkasten hiiht\u00e4j\u00e4 suvun edustaja, joka on voittanut hiihdossa Suomen mestaruuden. Se tapahtui vuonna 1946 18 kilometrin pikamatkalla.<\/p>\n\n\n\n
Enoni Paavo K\u00f6n\u00f6nen menetti jatkosodan alussa varpaansa miinaan, mutta sukutarinan mukaan samassa r\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 hiiht\u00e4j\u00e4-Jalkanen menetti koko jalkansa. Luulen, ett\u00e4 jalkansa menett\u00e4nyt oli August Jalkanen, jonka kilpahiihtoura p\u00e4\u00e4ttyi siihen. Miehet olivat kantamassa v\u00e4liss\u00e4\u00e4n kaminaa ja se suojasi enoni pahemmilta vammoilta.<\/p>\n\n\n\n
Sodan j\u00e4lkeen Aarne Jalkanen voitti kertomansa mukaan vuoden 1948 olympiakarsinnan, mutta h\u00e4nt\u00e4 ei kuitenkaan jostain syyst\u00e4 valittu kisoihin. Lapin Kansan mukaan syyt valitsematta j\u00e4tt\u00e4miseen olivat ulkopoliittiset, koska Jalkanen oli ollut kaukopartiomies. Aarne itse uskoi, ett\u00e4 h\u00e4n olisi varsinkin olympialaisten 50 km:n kisassa p\u00e4rj\u00e4nnyt hyvin.<\/p>\n\n\n\n