Eilen pelk\u00e4sin, ett\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4 Hannu-Pekka Bj\u00f6rkmanin ITE-taide luennosta Suonenjoen suurimmassa auditoriossa tulee fiasko, koska luulin, ettei paikalle tule muita kuin rouvani ja min\u00e4. Fiaskohan tapauksesta sitten melkein tulikin, koska kaikki halukkaat eiv\u00e4t mahtuneet auditorioon. Paikalle saapui yli 200 silm\u00e4paria, joten kulttuurin n\u00e4lk\u00e4 on Suonenjoella suunnaton. Luulen, ett\u00e4 ainoastaan Iiseveden Kirin jo perinteiseksi muodotunut bingotapahtuma p\u00e4\u00e4see samanlaiseen osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Itse Bj\u00f6rkmanin luento oli sik\u00e4li erikoinen taideluento, ett\u00e4 se oli mielenkiintoinen mutta lis\u00e4ksi hillitt\u00f6m\u00e4n hauska. Koomikkona n\u00e4yttelij\u00e4 Bj\u00f6rkman kilpailee eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itsens\u00e4 Leo Jokelan kanssa, jota olen n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti pit\u00e4nyt maamme parhaana tuon lajin miehen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jos nyt jotain vikaa eilisest\u00e4 luennosta tulee oikein hakemalla hakea, niin ITE-taiteilijoita esitelless\u00e4\u00e4n Bj\u00f6rkman jostain syyst\u00e4 unohti Martti Innasen, jota itse pid\u00e4n maamme kuvataiteen suurena nerona. Tosin en ole kuvataiteellisesti kovin lahjakas, vaan pikemminkin p\u00e4invastoin, koska olen tiett\u00e4v\u00e4sti ainoana maassamme j\u00e4\u00e4nyt kansakoululaitoksemme historiassa laiskanl\u00e4ksylle piirustuksesta, koska minun paperilleni vaahteranlehti ei hahmottunut oikein.<\/p>\n\n\n\n
Siit\u00e4 huolimatta olen sill\u00e4 varmuudella, jonka vain t\u00e4ydellinen ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys voi synnytt\u00e4\u00e4, sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Martti Innasen maalaus vuodelta 1989 nimelt\u00e4\u00e4n ”Vasili Loponen, Petroskoin rautatieaseman k\u00e4ym\u00e4l\u00e4n vanhempi tarkkailija”, on maailman paras taulu ja ilman muuta ottaisin sen sein\u00e4lleni mieluummin kuin Mona-Lisan.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6nsankari Loposen olemuksesta kuvastuvat eletyn el\u00e4m\u00e4n j\u00e4ljet. H\u00e4n on varmasti tehnyt pitk\u00e4n ja ansiokkaan uran k\u00e4ym\u00e4l\u00e4alalla ja edennyt nuoremmasta k\u00e4ym\u00e4l\u00e4tarkkailijasta lopulta ty\u00f6nveteraanina esimiesteht\u00e4viin eli vanhemmaksi k\u00e4ym\u00e4l\u00e4tarkkailijaksi, ja sarkapuseron miehustaa koristava mitali todistaa vuosikymmenien moitteettomasta palveluksesta.<\/p>\n\n\n\n
Miehen olemus on niin karheanl\u00e4mmin, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 voisi tehd\u00e4 vaikkapa pehmolelun lapsille. Otsan juonteetkin ovat taiteellisesti symmetriassa tyypillisen ven\u00e4l\u00e4isen piippalakin lipan kanssa. Tukan ja parran harmaus on juuri samaa s\u00e4vy\u00e4 kuin mahorkkas\u00e4tk\u00e4n sauhu.<\/p>\n\n\n\n
Innasen maalauksissa meit\u00e4 suomalaisia ja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 taipumus nen\u00e4nkaivuuseen ja kummankin kansan edustajista on joka kymmenes kuvattu sormi sieraimessa, ja Vasili Loponen sattuu olemaan juuri se kymmenes. Kuitenkaan se tapa ei miest\u00e4 pahenna, sill\u00e4 kukapa ei nen\u00e4n kaivelusta tykk\u00e4isi.<\/p>\n\n\n\n
Vasili Loposeen ja muihin taiteilijanero Innasen t\u00f6ihin voi tutustua t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n\n\n\n