{"id":4222,"date":"2026-05-07T10:48:32","date_gmt":"2026-05-07T10:48:32","guid":{"rendered":"https:\/\/koivistoinen.net\/?p=4222"},"modified":"2026-05-07T10:48:32","modified_gmt":"2026-05-07T10:48:32","slug":"kapanen-elotie","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2026\/05\/07\/kapanen-elotie\/","title":{"rendered":"Kapanen-Elotie"},"content":{"rendered":"\n

Suonenjoen hiihtohistoriasta sairaalloisesti kiinnostuneena rohkaisin mieleni ja soitin Aku Kapaselle, joka on Suonenjoelle suksitehtaan perustaneen Aulis Kapasen poika. H\u00e4n kertoi is\u00e4ns\u00e4 syntyneen It\u00e4-Savossa Enonkoskella, josta h\u00e4n muutti noin vuonna 1946 Suonenjoelle, jossa h\u00e4n ty\u00f6skenteli puusepp\u00e4n\u00e4 Kutvosen tyylihuonekalutehtaalla. <\/p>\n\n\n\n

Kapasen suksitehdas perustettiin pian Suonenjoelle muuton j\u00e4lkeen ilmeisesti 1950-luvun alkupuolella. Tehtaalla oli ty\u00f6ss\u00e4 nelj\u00e4 miest\u00e4, josta voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 suksia valmistui noin 1000 kpl miest\u00e4 kohti, eli noin 4000 vuodessa. Kapasia myytiin my\u00f6s Savon ulkopuolelle ja k\u00e4vip\u00e4 tehtaan myyntimies jopa Rovaniemen markkinoilla asti myyntimatkalla.<\/p>\n\n\n\n

Aulis Kapanen oli opiskellut suksen tekoa Lampisen tehtaalla, joka toimi Porvoossa. Lampisen tehdas oli 1950-luvulle asti maamme johtava suksien valmistaja. Ilmeisesti Kapanen otti vaikutteita Lampisen suksista, koska Suonenjoen Suuressa Hiihton\u00e4yttelyss\u00e4 huomasin, ett\u00e4 Kapaset ja Lampiset muistuttavat kovasti toisiaan. <\/p>\n\n\n\n

Jossain vaiheessa Aulis Kapasen yhti\u00f6kumppanina oli herra Elotie ja Aku Kapanen kertoi, ett\u00e4 siihen aikaan suksia myytiin nimell\u00e4 Kapanen-Elotie. Suuri haaveeni on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Kapanen-Elotie-merkkiset sukset ja suuri haaveeni on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Kapasen tehtaan tekem\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekkomaila, koska suksitehtaalla valmistettiin jonkin verran my\u00f6s mailoja. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kannattaa muistaa, ett\u00e4 seitsem\u00e4n Kapasta on pelannut maamme j\u00e4\u00e4kiekkomaajoukkueessa ja nelj\u00e4 per\u00e4ti NHL:ss\u00e4 asti. Aulis Kapanen ei ole ainakaan l\u00e4hisukua j\u00e4\u00e4kiekkoilija Kapasille, joiden esi-is\u00e4t asuivat Uukuniemen Latvasyrj\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kapasen suksitehtaalla asiakkaita palveltiin hyvin, koska katkenneet sukset korjattiin viidell\u00e4 markalla. 1965 viisi markkaa vastasi arvoltaan 10 nykyeuroa. Viisi markkaa, eli 10 nykyeuroa, oli siihen aikaan muuten teollisuusty\u00f6ntekij\u00e4n keskituntipalkka. Nyky\u00e4\u00e4n teollisuusty\u00f6ntekij\u00e4n keskituntipalkka on 20 euroa. Minulla on h\u00e4m\u00e4r\u00e4 mielikuva, ett\u00e4 Kapaset olisivat 60-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 maksaneet 20 markkaa, eli nykyrahassa 40 euroa. Siihen aikaan hiiht\u00e4minen oli nykyist\u00e4 halvempi harraste.<\/p>\n\n\n\n

Kapasen suksitehtaan toiminta p\u00e4\u00e4ttyi 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, jolloin Aulis Kapanen muutti uuden nuoren vaimonsa kanssa Australiaan. Siihen aikaan Australiaan muuttaminen oli suonenjokelaisille suoranainen muotioikku.<\/p>\n\n\n\n

Yleens\u00e4 Kapasen sukset olivat ruskeat, mutta Suonenjoen Suuren Hiihton\u00e4yttelyn kauneimmat sukset olivat siniset Kapaset. <\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suonenjoen hiihtohistoriasta sairaalloisesti kiinnostuneena rohkaisin mieleni ja soitin Aku Kapaselle, joka on Suonenjoelle suksitehtaan perustaneen Aulis Kapasen poika. H\u00e4n kertoi is\u00e4ns\u00e4 syntyneen It\u00e4-Savossa Enonkoskella, josta h\u00e4n muutti noin vuonna 1946 Suonenjoelle, jossa h\u00e4n ty\u00f6skenteli puusepp\u00e4n\u00e4 Kutvosen tyylihuonekalutehtaalla.  Kapasen suksitehdas perustettiin pian Suonenjoelle muuton j\u00e4lkeen ilmeisesti 1950-luvun alkupuolella. Tehtaalla oli ty\u00f6ss\u00e4 nelj\u00e4 miest\u00e4, josta voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4222","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4222","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4222"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4222\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4223,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4222\/revisions\/4223"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4222"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4222"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4222"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}