Olen jyrk\u00e4sti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 sitten kun Simo H\u00e4yh\u00e4-elokuva on saatu valmiiksi, niin sen j\u00e4lkeen elokuvan voisi tehd\u00e4 my\u00f6s Aleksanteri Torikasta, sill\u00e4 kyll\u00e4 h\u00e4nenkin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n olisi filmin aihetta.<\/p>\n\n\n\n
Tosin Aleksanteri Torikka ei suinkaan ollut ainut talvisodan j\u00e4lkeen it\u00e4rajan taakse kadonneista. Luin vuosia sitten Juha Pohjosen v\u00e4lirauhan rauhattomuudesta kertovan kirjan Sodan ja rauhan rajalla, ja siin\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 reilun vuoden kest\u00e4neen v\u00e4lirauhan aikana Neuvostoliiton puolelle p\u00e4\u00e4tyi 212 henkil\u00f6\u00e4, joista takaisin p\u00e4\u00e4si vain 79.<\/p>\n\n\n\n
Lopullisesti kadonneita tai tapettuja oli 133. Tosin v\u00e4est\u00f6menetyst\u00e4 kompensoi jonkin verran tapaus, jossa sotien j\u00e4lkeen er\u00e4s naapurin puolelle joutunut palasi mukanaan rajan takaa hankittu vaimo ja liuta lapsia. Siin\u00e4kin olisi hyv\u00e4 romaanin aihe.<\/p>\n\n\n\n
Varsinkin Uukuniemen suunta, jossa olen itsekin paljon aikaa viett\u00e4nyt, oli v\u00e4lirauhan aikaan levoton. Siell\u00e4h\u00e4n jostain syyst\u00e4 v\u00e4lirauhan sopimusta teht\u00e4ess\u00e4 rajan tarkka sijainti j\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi, koska Stalinin kosmoskyn\u00e4n ter\u00e4 ollut huonosti teroitettu sit\u00e4 viivaa kartalle piirrett\u00e4ess\u00e4. Laskujeni mukaan noin kymmenen ihmist\u00e4 eksyi Uukuniemell\u00e4 ainakin ven\u00e4l\u00e4isten mielest\u00e4 rajan v\u00e4\u00e4r\u00e4lle puolelle.<\/p>\n\n\n\n
Tosin sellaisiakin onnellisia tapauksia v\u00e4lirauhan aikana sattui, ett\u00e4 reilut neuvostoliittolaiset sotilaat antoivat v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella kiinni j\u00e4\u00e4neen palata takaisin. Rajan valvonta oli jossain vaiheessa l\u00f6ys\u00e4\u00e4 ja ainakin tarinan mukaan er\u00e4\u00e4t uukuniemel\u00e4iset k\u00e4viv\u00e4t salaa hakemassa naapurin puolelta sinne latoon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 heini\u00e4\u00e4n, joka tietysti oli jyrk\u00e4sti kielletty\u00e4. Kyselin hein\u00e4miesten nimi\u00e4 Revon Matilta, joka varmaankin tiesi noita tapauksia, mutta h\u00e4n vain hymyili mietteli\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6isen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Muuten ihmeekseni huomasin, ett\u00e4 Simo H\u00e4yh\u00e4-elokuva kuvataankin jostain syyst\u00e4 meill\u00e4 Pohjois-Savossa eik\u00e4 Uukuniemell\u00e4, vaikka p\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4j\u00e4 professori Jarkko Lahden isovanhemmat ovat Ristlahden Kettusia, jotka muuttivat 30-luvulla Mikkolanniemeen. Simo H\u00e4yh\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut savolaisia, vaan h\u00e4n oli syntynyt Rautj\u00e4rvell\u00e4, joka nyky\u00e4\u00e4n on Parikkalaan liitetyn Uukuniemen naapurikunta.<\/p>\n\n\n\n
Tuo Ristlahti onkin sopiva sukutausta Simo H\u00e4yh\u00e4n esitt\u00e4j\u00e4lle, koska vuonna 1614 siell\u00e4 k\u00e4ydyss\u00e4 taistelussa, joka taisi pikemminkin olla rajakahakka, ratkaistiin, tulisiko Suomi, isiemme maa, kuulumaan It\u00e4\u00e4n vai L\u00e4nteen. Munckin johtamat ruotsalaiset voittivat R\u00e4s\u00e4sen johtaman Id\u00e4n joukkueen ja sen seurauksena min\u00e4kin naputtelen t\u00e4t\u00e4 nyt latinalaisin kirjaimin.<\/p>\n\n\n\n