Eilen asiantunteva kommentaattori mainitsi Rantasalmen neuvostolent\u00e4jien muistomerkki\u00e4 k\u00e4sitelleen juttuni yhteydess\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Lapinj\u00e4rvell\u00e4 on neuvostoliittolaisten pommituslent\u00e4jien muistomerkki. Lapinj\u00e4rven maahansy\u00f6ksy onkin mielenkiintoinen tapaus, jota tutkin muutama vuosi sitten ja tulin tutkimuksissani siihen lopputulemaan, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4p\u00e4 olisi oivallinen elokuvan aihe. Elokuvan nimen\u00e4 voisi vaikkapa olla Ensimm\u00e4inen lento Berliiniin.<\/p>\n\n\n\n
Elokuussa 1941 l\u00e4hti Puskinin lentokent\u00e4lt\u00e4, joka mielest\u00e4ni sijaitsee Inkeriss\u00e4, kahdeksan sen ajan koneiksi valtavan kokoista PE-8-merkkist\u00e4 pommikonetta kohti Berliini\u00e4 pommittaakseen sit\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa toisen maailmansodan aikana. Sotasuunnitelma ei ainakaan t\u00e4ysin onnistunut ja tapausten kulusta on olemassa sek\u00e4 neuvostomy\u00f6nteinen ett\u00e4 neuvostokielteinen kertomus. <\/p>\n\n\n\n
Neuvostovastaisen kertomuksen mukaan neuvostoliiton oma ilmatorjunta sai osuman yhteen omista koneista, joka osuman j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tyi Virosta Suomeen, koska se pystyi ohjaukseen tulleen vian vuoksi k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n vain oikealle. Neuvostovastainen tarina tapahtumien kulusta perustuu Jukka T M\u00e4kel\u00e4n johonkin kirjaan, jonka nimen p\u00e4\u00e4lle en nyt p\u00e4\u00e4se tai sitten Seppo Sudenniemen teokseen Salaisen sodan varjot. T\u00e4m\u00e4n tarinan mukaan koneen ohjaaja olisi hyp\u00e4nnyt siipirikkoisesta koneesta ja j\u00e4tt\u00e4nyt muun kymmenhenkisen miehist\u00f6n heitteille. Kone tuli sitten maahan ilman ohjaajaa, mutta koska siin\u00e4 oli dieselmoottorit, se ei syttynyt tuleen ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi osa miehist\u00f6st\u00e4 s\u00e4ilyi rys\u00e4yksest\u00e4 hengiss\u00e4.
Henkiin j\u00e4\u00e4neet l\u00e4htiv\u00e4t jalkaisin etsim\u00e4\u00e4n piilopaikkaa. Suomalaiset saivat heid\u00e4t kuitenkin kiinni ja veiv\u00e4t paikalliselle koululle. Sinne oli tuotu my\u00f6s jo aiemmin kiinni otettu ohjaaja. Suomalaiset saivat h\u00e4mm\u00e4stynein\u00e4 seurata, ett\u00e4 kun koneen muu miehist\u00f6 tuli koululle ja n\u00e4ki siell\u00e4 olleen ohjaajan, he k\u00e4viv\u00e4t v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti t\u00e4h\u00e4n kiinni ja antoivat sananmukaisesti melkoisen sakinhivutuksen. Taustat selvisiv\u00e4t sitten kuulusteluissa. Suomalaiset kuulustelijat sanoivat hyvin ymm\u00e4rt\u00e4neens\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten reaktiot.
Neuvostomy\u00f6nteinen kertomus Lapinj\u00e4rven tapauksesta l\u00f6ytyy Esko Sipil\u00e4isen kirjasta Pommituslento Berliiniin – Pakkolasku Lapinj\u00e4rvelle. Olen sen kauan sitten lukenut ja muistelen, ettei siin\u00e4 puhuta mit\u00e4\u00e4n ohjaajan hypp\u00e4\u00e4misest\u00e4 etuajassa ja h\u00e4nen tovereiltaan saamasta asennekasvatuksesta. Lopullisen totuuden asiasta voisi joku historian opiskelija gradussaan kertoa.<\/p>\n\n\n\n
Wikipedia kertoo Lapinj\u00e4rven tapauksesta seuraavaa: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Neuvostoliittolaisten_lent%C3%A4jien_muistolaatta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Eilen asiantunteva kommentaattori mainitsi Rantasalmen neuvostolent\u00e4jien muistomerkki\u00e4 k\u00e4sitelleen juttuni yhteydess\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Lapinj\u00e4rvell\u00e4 on neuvostoliittolaisten pommituslent\u00e4jien muistomerkki. Lapinj\u00e4rven maahansy\u00f6ksy onkin mielenkiintoinen tapaus, jota tutkin muutama vuosi sitten ja tulin tutkimuksissani siihen lopputulemaan, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4p\u00e4 olisi oivallinen elokuvan aihe. Elokuvan nimen\u00e4 voisi vaikkapa olla Ensimm\u00e4inen lento Berliiniin. Elokuussa 1941 l\u00e4hti Puskinin lentokent\u00e4lt\u00e4, joka mielest\u00e4ni sijaitsee Inkeriss\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4270","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4270","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4270"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4270\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4271,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4270\/revisions\/4271"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4270"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4270"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4270"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}