{"id":4287,"date":"2026-05-30T07:03:37","date_gmt":"2026-05-30T07:03:37","guid":{"rendered":"https:\/\/koivistoinen.net\/?p=4287"},"modified":"2026-05-30T07:03:37","modified_gmt":"2026-05-30T07:03:37","slug":"tietokilpailu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2026\/05\/30\/tietokilpailu\/","title":{"rendered":"Tietokilpailu"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4n\u00e4\u00e4n luokkani riemuylioppilaat kokoontuvat muistelemaan menneit\u00e4 ja verest\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhoja silmi\u00e4\u00e4n. Itse olen lupautunut j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n tietokilpailun, jonka kysymykset julkaisen jo nyt ennakkoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erinomainen historian lehtorimme Lauri Palom\u00e4ki kertoi 52 vuotta sitten, ett\u00e4 ainut vuosiluku, jonka h\u00e4n vaatii muistettavaksi, on kuninkaan valtaa rajoittavan Magna Cartan solmimisvuosi ja h\u00e4n my\u00f6s edellytti, ett\u00e4 kun vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n kadulla, niin h\u00e4nelle t\u00e4ytyy ensimm\u00e4iseksi huikata tuo t\u00e4rke\u00e4 vuosiluku.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tosin pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 meill\u00e4 It\u00e4-Suomessa Novgorodissa, johon suurvaltaa nykyisen maamme suurempi puolisko kuului, kuninkaan valtaa ei tarvinnut rajoittaa, koska kuningasta ei ollut, sill\u00e4 Novgorod oli sivistynyt tasavalta, jossa kuolemanrangaistus oli eritt\u00e4in harvinainen ja jossa kansalaisia ei saanut kiduttaa. Me it\u00e4suomalaiset voimme siis olla ylpeit\u00e4 novgorodilaisesta taustastamme, ja siksi tietokilpailun alku keskittyy Novgorodin asioihin. Wikipedian mukaan Novgorodin suurvallan toiseksi suurin kaupunki 1400-luvulla oli K\u00e4kisalmi, joka sijaitsee puolen tunnin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Uukuniemest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietokilpailukysymykset ovat seuraavat:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1. Kuninkaan valtaa rajoittava Magna Carta sovittiin a) 1215 b) 1323 c) 1497&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">2. P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan rajasta sovittiin a) 1215 b) 1323 c) 1497&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">3. Novgorodin valtiomuoto oli a) kuningaskunta b) oligarkkia c) tasavalta<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">4. Suomi ja Ven\u00e4j\u00e4 ovat olleet sodassa a) 0 kertaa b) 2 kertaa c) 11 kertaa<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">5. Ruotsi ja Tanska ovat olleet sodassa a) 0 kertaa b) 11 kertaa c) 30 kertaa<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">6. Tyylihuonekalutehdas Kutvonen valmisti huonekalut huvipurteen, jonka omisti a) Donald Trump b) Boris Jeltsin c) Saddam Hussein<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">7. Suonenjoella syntynyt tekstiilitaiteilija Sirkka K\u00f6n\u00f6nen ei ole suunnitellut el\u00e4inaiheista villapaitaa a) Donald Trumpille b) Boris Jeltsinille c) Bill Clintonille&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">8. Erkki Jukarainen oli noin 200 kirjaa suomentanut valtionpalkinnon saanut k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4, joka on suomentanut yhden seuraavista kirjoista a) Kummiset\u00e4 b) Forrest Gump c) Tuulen viem\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">9. Kenties seuratuin Suonenjoella syntynyt taiteilija on Tiina-Rakel Koponen. Paremmin h\u00e4net tunnetaan maailmalla nimell\u00e4 a) Silvia Modig b) Rakel Liehu c) Rakel Liekki<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">10. Patrizio&nbsp;Lain\u00e0 on a) koripalloilija b) kirjailija c) taloustieteilij\u00e4<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">11. Suonenjoella asui karjalaisevakkoja syksyll\u00e4 1944 a) 1000 b) 2500 c) 5000<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">12. Suonenjoella oli nuoruudessamme noin 10.000 asukasta. Nyky\u00e4\u00e4n asukkaita on a) 6.500 b) 7.500 c) 8500<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">13. Kun Iisvedelle laadittiin asemakaava vuonna 1913, suunniteltiin se a) 10.000 b) 20.000 c) 30.000 asukasta varten.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">14. Enimmill\u00e4\u00e4n 1960-luvulla Suonenjoen ja Iisveden v\u00e4li\u00e4 liikenn\u00f6i a) 12 b) 22 c) 32 linja-autovuoroa. (Montakos nyky\u00e4\u00e4n?)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">15. Kuka suonenjokelainen urheilija on saanut kuvansa&nbsp;paraguaylaiseen postimerkkiin? a) Kalle Jalkanen b) Rauno Miettinen c) Liisa Suihkonen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">16. Suonenjoella syntyneist\u00e4 jalkapalloilijoista 70-80-luvun maajoukkueessa ei pelannut a) Reijo Vaittinen b) Ismo Korhonen c) Pekka Onttonen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">17. Suonenjoella syntyneist\u00e4 jalkapalloilijoista HJK:n kapteenina on toiminut a) Reijo Vaittinen b) Ismo Korhonen c) Pekka Onttonen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">18. Rauno Miettinen ei voittanut kultaa Sarajevon yhdistetyss\u00e4, koska a) kaatui hyppyns\u00e4 b) hypp\u00e4si liian pitk\u00e4lle c) ep\u00e4onnistui t\u00e4ysin hiihdossa<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">19. Jalkasen suvun miehist\u00e4 hiihdon Suomen mestaruuden on voittanut vain a) Kalle Jalkanen b) Aarne Jalkanen c) Erkki Jalkanen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">20. Hotelli, jossa y\u00f6vyimme vuoden 1974 Leningradin matkalla, oli a) Astoria, b) Europeiskaja c) Kivskaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n luokkani riemuylioppilaat kokoontuvat muistelemaan menneit\u00e4 ja verest\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhoja silmi\u00e4\u00e4n. Itse olen lupautunut j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n tietokilpailun, jonka kysymykset julkaisen jo nyt ennakkoon. Erinomainen historian lehtorimme Lauri Palom\u00e4ki kertoi 52 vuotta sitten, ett\u00e4 ainut vuosiluku, jonka h\u00e4n vaatii muistettavaksi, on kuninkaan valtaa rajoittavan Magna Cartan solmimisvuosi ja h\u00e4n my\u00f6s edellytti, ett\u00e4 kun vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n kadulla, niin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4287","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4287","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4287"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4287\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4288,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4287\/revisions\/4288"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4287"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4287"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4287"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}