{"id":4294,"date":"2026-06-02T02:36:53","date_gmt":"2026-06-02T02:36:53","guid":{"rendered":"https:\/\/koivistoinen.net\/?p=4294"},"modified":"2026-06-02T02:36:53","modified_gmt":"2026-06-02T02:36:53","slug":"lahjakkaat-norjalaiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2026\/06\/02\/lahjakkaat-norjalaiset\/","title":{"rendered":"Lahjakkaat norjalaiset"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eilen main\u00edtsin, ett\u00e4 Suonenjoen lukiossa oli h\u00e4iv\u00e4hdys kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 jo 70-luvulla, koska joukossamme oli sent\u00e4\u00e4n yksi norjalaistaustainen. Tuosta seikasta tuleekin mieleeni se, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja Suomen norjalaisista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 puuttuvan, vaikka aihetta olisi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tunnetuin norjalaistaustainen suomalainen oli presidentti Martti Ahtisaari, jonka Adolfsen-nimiset isovanhemmat muuttivat 1800-luvun lopulla t\u00f6ihin Kotkan paperitehtaalle. Sen verran Marassakin oli viel\u00e4 norjalaista verta, ett\u00e4 h\u00e4n voitti aikoinaan Kuopion kasarmin hiihtokilpailuissa nuorten sarjan. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4h\u00e4n palveli Kuopiossa aliupseerina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Musiikkimieskin Ahtisaari oli, koska vaalivoittonsa j\u00e4lkeen h\u00e4n esitti ihan puhtaasti syv\u00e4ll\u00e4 tunteella Rakastan el\u00e4m\u00e4\u00e4-kappaleen. Adolfsenit olivat muutenkin musikaalisia, koska 1930-luvun suosikkiyhtyeen Harmony Sistersien Valtosen sisarusten mummo Anna-Stina Adolfsen toimi pelastusarmeijassa patarummun soittajana. K\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni Valtosen sisarukset olivat Ahtisaaren pikkuserkkuja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">S\u00e4kkij\u00e4rven polkkaa pidet\u00e4\u00e4n Suomen kansallispolkkana, vaikka ensimm\u00e4isen\u00e4 sen levytti Willy Larsen, jota my\u00f6s Viliksi kutsuttiin; Viliksi muuten kutsuttiin my\u00f6s Viljo Vesterist\u00e4, joka my\u00f6s levytti S\u00e4kkij\u00e4rven polkan Larsenin j\u00e4lkeen. Willy Larsenkin oli norjalaissukua, koska h\u00e4nen vanhemmat tulivat Norjasta Kotkan Hans Gutzeitin perustamalle sahalle 1800-luvun lopulla. Willy Larsen muutti jo nuorena miehen\u00e4 Amerikkaan, jossa h\u00e4n kuoli jo 49-vuotiaana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos S\u00e4kkij\u00e4rven polkka on merkitt\u00e4v\u00e4 osa suomalaista kulttuuria, niin merkitt\u00e4v\u00e4 on my\u00f6skin Leif Wagerin esitt\u00e4m\u00e4 &#8221;Sua vain yli kaiken m\u00e4 rakastan&#8221;, joka on imelyydess\u00e4\u00e4n Vanhan pelargonian luokkaa tosin sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 Vanha pelargonia on parodia, jota Wagerin yli-imel\u00e4 esitys ei ilmeisesti ole. Wagerkin oli norjalaistaustainen, koska&nbsp;Wagerin suku oli kotoisin Norjasta, mist\u00e4 h\u00e4nen iso\u00advanhempansa olivat tulleet Suomeen ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n yritt\u00e4jin\u00e4 ja puun\u00adjalostus\u00adteollisuuden palveluksessa. Veikkaisin, ett\u00e4 Kotkaan hekin tulivat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">https:\/\/www.bing.com\/videos\/riverview\/relatedvideo?q=willy+larsen%2c+s%c3%a4kkij%c3%a4rven+polkka&#038;mid=4BA31319B30092223DCE4BA31319B30092223DCE&#038;churl=https%3a%2f%2fwww.youtube.com%2fchannel%2fUCBUoLtGS7sY7wJpD2nz1vXQ&#038;mmscn=stvo&#038;FORM=VIRE<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eilen main\u00edtsin, ett\u00e4 Suonenjoen lukiossa oli h\u00e4iv\u00e4hdys kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 jo 70-luvulla, koska joukossamme oli sent\u00e4\u00e4n yksi norjalaistaustainen. Tuosta seikasta tuleekin mieleeni se, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja Suomen norjalaisista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 puuttuvan, vaikka aihetta olisi. Tunnetuin norjalaistaustainen suomalainen oli presidentti Martti Ahtisaari, jonka Adolfsen-nimiset isovanhemmat muuttivat 1800-luvun lopulla t\u00f6ihin Kotkan paperitehtaalle. Sen verran Marassakin oli viel\u00e4 norjalaista verta, ett\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4294","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4294","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4294"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4294\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4295,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4294\/revisions\/4295"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4294"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4294"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4294"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}