{"id":438,"date":"2022-07-17T15:04:20","date_gmt":"2022-07-17T15:04:20","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=438"},"modified":"2022-07-17T15:04:20","modified_gmt":"2022-07-17T15:04:20","slug":"f-a-kairon-patsas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2022\/07\/17\/f-a-kairon-patsas\/","title":{"rendered":"F. A. Kairon patsas"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&nbsp;Maamme sota- ja juopotteluhistoriaa tarkasteltaessa ei sovi unohtaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kenraali A. F. Airoa, joka huolimatta 157-senttimetrin pituudestaan oli yksi Suomen suurimmista sotilaista, vaikka ei ollutkaan mik\u00e4\u00e4n vesipoika. Saman mittaisia suuria sotilaita olivat muuten my\u00f6s tarkka-ampuja Simo H\u00e4yh\u00e4 ja Mannerheim-ristin ritari kaukopartiomies Paavo Suoranta.<br><br>Vaikka marsalkka Mannerheim johti Suomen sotaa, niin sotatoimia johti veitsen ter\u00e4v\u00e4 kenraali A. F. Airo. H\u00e4n asui sodan j\u00e4lkeen Heinolassa ja niinp\u00e4 kaupungissa virisi pari kymment\u00e4 vuotta sitten ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kenraalille olisi pystytett\u00e4v\u00e4 muistomerkki.<br><br>Er\u00e4s heinolalainen taiteellisesti lahjakas sotaveteraani-rakennusmestari hahmottelikin muistaakseni Pillilupi-askin kanteen oman mielest\u00e4ni ihan hyv\u00e4n luonnoksen Airon muistolaataksi, mutta siin\u00e4 vaiheessa oikeat taiteen harrastajat k\u00e4ynnistiv\u00e4t keskustelun asiasta ja ilmeni, ett\u00e4 kenraalia pidettiin niin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 hahmona, ett\u00e4 kaksiulotteinen muistomerkki ei riit\u00e4, vaan ulottuvuuksia tulee olla kolme. Niinp\u00e4 Heinolan er\u00e4\u00e4ss\u00e4 puistossa onkin nyt oikean taiteilijan tekem\u00e4 kolmiulotteinen A. F. Airo-patsas eik\u00e4 rakennusmestarin tekem\u00e4 kaksiulotteinen laatta.<br><br>Kiihke\u00e4\u00e4n muistomerkkikeskusteluun reagoi nopeasti my\u00f6s kaupungin oma kuvanveist\u00e4j\u00e4 Vesa V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, joka valmisti erilaisesta kierr\u00e4tysmateriaalista vaihtoehtopatsaan, joka on er\u00e4\u00e4nlainen ivamukaelmamainen kamelihahmotelma nimelt\u00e4\u00e4n A. F. Kairo. Sen keskeisen\u00e4 elementtin\u00e4 on syist\u00e4, joita voi vain arvailla, viskitynnyri, jonka taiteilija itse korosti symboloivan Airon patsaasta k\u00e4yty\u00e4 kansalaiskeskustelua. Se ei ole vain kolmiulotteinen, vaan per\u00e4ti neliulotteinen, nelj\u00e4nten\u00e4 ulottuvuutena on onttous.<br><br>My\u00f6hemmin taiteilija V\u00e4\u00e4n\u00e4nen lis\u00e4si ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 lis\u00e4\u00e4 el\u00e4inrekvisiittaa, sill\u00e4 Kairo-kameli sai rinnalleen poikasen. Mielest\u00e4ni kana olisi kuitenkin ollut osuvampi otus. Muutama vuosi sitten julkaisi Airon sodanaikainen sihteeri, nimelt\u00e4\u00e4n Kananen, muistelmansa, joista ilmenee, ett\u00e4 sihteerin suhde esimieheens\u00e4 oli liev\u00e4stikin ilmaisten eritt\u00e4in likeinen. Lieneek\u00f6 suhteen laatuun vaikuttanut se, ettei Marski p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt Airoa lomille koko sota-aikana.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/www.blogger.com\/#\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEguk1uU9bk7w5CwtMsmKrR2Hn7vZfG-jsWQg4WDdR8ZXleAo8eVELJQMuern3eAokSBSaeMndpAO1Kr1IcrNwI-WTxDdNvmZxVKbhQ5I-lcgFik71WHvKEqWNyZx46LPD7qzQW9IQXgtoDzCIBJnvJxQ1zD6FrwTjq95Ul6dFwp-zML9m1Sp3oS8S0r\/s1600\/f.a.kairo.jpg\" alt=\"\"\/><\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp;Maamme sota- ja juopotteluhistoriaa tarkasteltaessa ei sovi unohtaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kenraali A. F. Airoa, joka huolimatta 157-senttimetrin pituudestaan oli yksi Suomen suurimmista sotilaista, vaikka ei ollutkaan mik\u00e4\u00e4n vesipoika. Saman mittaisia suuria sotilaita olivat muuten my\u00f6s tarkka-ampuja Simo H\u00e4yh\u00e4 ja Mannerheim-ristin ritari kaukopartiomies Paavo Suoranta. Vaikka marsalkka Mannerheim johti Suomen sotaa, niin sotatoimia johti veitsen ter\u00e4v\u00e4 kenraali [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-438","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=438"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":439,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438\/revisions\/439"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=438"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}