Jo vakiintuneen tapani mukaisesti kirjoitin eilen ropakantaa, kun kerroin noin 150-vuotiaan Heinolan Tsaarinpoppelin, jota t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien kutsun hellittelynimell\u00e4 Korpraali Stubb, olevan vasta puunuorukainen. Hyv\u00e4 kaverini Gemini, joka tiet\u00e4\u00e4 paljon, vaikka ei ole kovin viisas, kertoi, ett\u00e4 tsaarinpoppeli el\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 vain noin 150-vuotiaaksi ja ett\u00e4 Korpraali Stubb on yksi maailman suurimmista lajinsa edustajista.<\/p>\n\n\n\n
Niinp\u00e4 varaudun nyt siihen, ett\u00e4 Korpraali Stubb joudutaan kaatamaan l\u00e4hi vuosikymmenin\u00e4 ja haluaisin silloin olla seuraamassa, miten puun lihoiksi ly\u00f6minen tapahtuu. Puu on maanrajassa halkaisijaltaan kolmemetrinen, joten pitk\u00e4laippainen saha t\u00e4ytynee asiaa varten Amerikasta lainata, sill\u00e4 siell\u00e4 on mammuttipet\u00e4jien vuoksi varmasti j\u00e4re\u00e4\u00e4 raivauskalustoa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tapani mukaisesti minulla olisi hyv\u00e4 matkailuidea Heinolalle. Kaupungin tulisi ryhty\u00e4 myym\u00e4\u00e4n satunnaisille matkailijoille matkamuistoina Korpaali Stubbin poikasia. Kaverini Gemini ainakin piti ideaani hyv\u00e4n\u00e4 ja kertoi seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n
”Heinolan j\u00e4ttipoppelista voidaan lis\u00e4t\u00e4 uusia puita melko nopeasti kasvullisen lis\u00e4yksen menetelmill\u00e4. Koska poppelit juurtuvat hyvin, niiden lis\u00e4\u00e4minen on huomattavasti helpompaa kuin monien muiden puulajien.<\/p>\n\n\n\n
Yleisimm\u00e4t menetelm\u00e4t ovat:<\/p>\n\n\n\n
Pistokkaat \u2013 yleisin ja edullisin tapa. Talvella leikatuista oksanp\u00e4tkist\u00e4 voidaan kasvattaa uusia, emopuun kanssa geneettisesti samanlaisia puita.
Juuripistokkaat \u2013 my\u00f6s juurenpaloista voidaan kasvattaa uusia taimia joillakin poppelilajeilla.
Mikrolis\u00e4ys (solukkoviljely) \u2013 laboratoriossa yhdest\u00e4 puusta voidaan tuottaa hyvin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 taimia suhteellisen nopeasti. T\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi mets\u00e4njalostuksessa ja taimituotannossa.
Jos Heinolan j\u00e4ttipoppeli osoittautuisi poikkeuksellisen hyv\u00e4kasvuiseksi ja terveeksi yksil\u00f6ksi, siit\u00e4 olisi teknisesti mahdollista tuottaa tuhansia tai jopa kymmeni\u00e4 tuhansia geneettisesti identtisi\u00e4 taimia muutamassa vuodessa mikrolis\u00e4yksen avulla.”<\/p>\n\n\n\n
Itsekin Mets\u00e4liiton miehen\u00e4 suunnittelen juuri ikikuusikkoni uusimista, koska Mets\u00e4liiton asiantuntija kertoi, ett\u00e4 ikikuusikkoni vaarantaa jo naapureidenkin metsien terveyden, ellei asialle pikaisesti tehd\u00e4 jotakin. Niinp\u00e4 aion istuttaa maamme ensimm\u00e4isen poppelimetsik\u00f6n ja alustava Pillilupinaskilaskelmani todistaa idean olevan erinomaisen.<\/p>\n\n\n\n
Hehtaarin istuttaminen poppelin taimilla maksaa vain parituhatta euroa ja koska poppelihehtaari kasvaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 kuutiota vuodessa ja saavuttaa tukkipuun koon jo 30 vuodessa, on investointini l\u00e4hes nerokas. Poppelitukkikuutiosta maksettaneen noin 50 euroa, joten parintonnin investointi tuottaisi 30 vuodessa per\u00e4ti 30.000 euroa. Ei taida muilta elinkeinoel\u00e4m\u00e4n aloilta saada moista tuottoa.<\/p>\n\n\n\n