Birminghamin EM-kisojen naisten 4 X 400 metrin viesti\u00e4 seuratessani tuli mieleeni kansainv\u00e4linen valtioiden koulutustasoa vertaileva Pisa-tutkimus, jossa Suomen ja Englannin koululaitokset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t ihan hyvin ollen ihan Euroopan k\u00e4rkip\u00e4\u00e4t\u00e4, vaikkakaan maat eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4 er\u00e4ille Aasian huippumaille. Nimitt\u00e4in viestin ankkuriosuudella Englannin ankkuri yritti kaikkensa antaen jo loppukaarteessa ohittaa Hollannin naisen, mutta ei onnistunut pyrinn\u00f6iss\u00e4\u00e4n eik\u00e4 h\u00e4n jaksanut en\u00e4\u00e4 sitten loppusuoralla edes yritt\u00e4\u00e4 ohitusta.<\/p>\n\n\n\n
Ajattelin silloin, ett\u00e4 ilmeisesti Englannin kouluissa ei en\u00e4\u00e4 opeteta geometriaa, sill\u00e4 jos geometriaa viel\u00e4 opetettaisiin, olisi brittijuoksijatar ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 kun loppukaarteessa siirtyy sis\u00e4radalta kakkosradalle, pitenee juostava matka noin 3,5 metri\u00e4, joka pikajuoksussa vastaa l\u00e4hes valovuotta. Nimitt\u00e4in kun yleisurheilukent\u00e4n sis\u00e4rata on 400 metri\u00e4, niin kakkosradan pituus on 407 metri\u00e4 ja ulkoradan, eli kahdeksannen radan, pituus per\u00e4ti 456 metri\u00e4. Tuo laskelma todistaa, miten hy\u00f6dyllinen oppiaine geometria kouluissa on.<\/p>\n\n\n\n
EM-kisojen perusteella Hollanti alkaa olla jo edesmenneen DDR:n ja Norjan kaltainen urheilun suurvalta. Ennen hollantilaiset menestyiv\u00e4t ainoastaan luistelussa, py\u00f6r\u00e4ilyss\u00e4 ja jalkapallossa, mutta nyt maa voitti yleisurheilussakin 14 mitalia, joista 5 kultaista. Maassa on pitk\u00e4\u00e4n panostettu valmennustietouteen ja se alkaa n\u00e4kym\u00e4\u00e4n kilpakentill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 aikoinaan hiihdon p\u00e4\u00e4valmentaja Kari-Pekka Kyr\u00f6kin k\u00e4vi hakemassa valmennustietoutta Hollannista ja niiden oppien avulla Suomesta tuli hetkeksi maailman paras hiihtomaa, vaikka hollantilaiset itse eiv\u00e4t ole siin\u00e4 lajissa menestyneet.<\/p>\n\n\n\n