Eilen satuin avaamaan telkkarin, kun sielt\u00e4 tuli aika monennen kerran uusintana Herrasmiehi\u00e4 ja huijareita-sarjan jakso, jossa kerrottiin pankkirosvo Matti Volvo-Markkasesta. Minusta ohjelman nimi oli harhaanjohtava, koska vaikka mies on kaukaista sukua, niin herrasmieheksi h\u00e4nt\u00e4 ei voine kutsua. Tai sitten h\u00e4n oli v\u00e4h\u00e4n samanlainen herrasmies kuin Neuvostoliiton diplomaatti Viktor Vladimirov, joka ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja k\u00e4yt\u00f6kselt\u00e4\u00e4n kyll\u00e4 vaikutti englantilaiselta herrasmiehelt\u00e4, mutta joka tosiasiassa oli KGB:n murha- ja sabotaasiosaston johtaja.<\/p>\n\n\n\n
Ja KGB:n mies oli Volvo Markkanenkin. Luin aikoinaan Taavi Kassilan Markkasesta kertovan kirjan nimelt\u00e4\u00e4n Kameleontti ja Volvon tarinoista tuli mieleeni sanonta, ett\u00e4 kun savolainen on \u00e4\u00e4ness\u00e4, vastuu j\u00e4\u00e4 hyvin pitk\u00e4lle kuulijalle. Kirjassa Markkanen nimitt\u00e4in kertoi ennen pankkimiehen uraansa toimineensa KGB:n ja ranskalaisen terroristij\u00e4rjest\u00f6 OAS:n palveluksessa. Terrorij\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 h\u00e4n erosi sen j\u00e4lkeen, kun terroristitytt\u00f6, jota h\u00e4n lempi, sai Algeriassa luodin p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4. Sen j\u00e4lkeen Volvo alkoi ajankulukseen harrastamaan pankkien ry\u00f6stely\u00e4. Minusta Markkasen kertomus tuntui liian hullulta ollakseen totta.<\/p>\n\n\n\n
Suojelupoliisin virallinen historia kuitenkin paljastaa, ett\u00e4 KGB-asiassa Markkanen todenn\u00e4k\u00f6isesti puhui ainakin osittain totta. Nimitt\u00e4in Suojelupoliisi tarkkaili nuorta Markkasta vakoilusta ep\u00e4iltyn\u00e4 ja h\u00e4nen uskottiin olleen jopa Neuvostoliitossa koulutetun miehen. Vahvana todisteena pidettiin sit\u00e4, ett\u00e4 kun Markkasen tavaroita tutkittiin, havaittiin, ett\u00e4 h\u00e4nen paitansa oli turmeltu juuri sill\u00e4 tavalla kuin Moskovan pesuloissa tapahtuu.<\/p>\n\n\n\n
Volvo Markkanen antoi Taavi Kassilan kirjassa itsest\u00e4\u00e4n kuvan kohteliaana herrasmiesrosvona, joka pankissa asioidessaan jutteli henkil\u00f6kunnalle mukavia. Tosi asiassa h\u00e4n ainakin yhden ry\u00f6st\u00f6n yhteydess\u00e4 ampui Tanskassa kaksikin kertaa pankin vahtimestaria ja sai siit\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 murhayrityksest\u00e4 16 vuoden tuomion. Vahtimestarin hengen saattoi pelastaa povitaskussa ollut muistivihko, joka pys\u00e4ytti luodin. Eli nallipyssyn luokkaa oli Markkasen ase sill\u00e4 kertaa.<\/p>\n\n\n\n
Sen sijaan, kun Markkanen pakeni sittemmin Suomessa vankilasta, oli h\u00e4nell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n j\u00e4re\u00e4mpi ase, jolla h\u00e4n uhkasi vartijaa. Volvo oli vankilan ty\u00f6pajassa valmistanut salaa kertalaukaustussarin, jonka k\u00e4ytt\u00f6voimana olivat piipun per\u00e4lle ahdetut tulitikun p\u00e4\u00e4t, joita oli muistaakseni raaputettu sinne per\u00e4ti 200 – 300 kpl.<\/p>\n\n\n\n
Poliisin my\u00f6hemmiss\u00e4 tutkimuksissa asetta pidettiin hyvin vaarallisena. Sellainen se varmasti olikin ja luultavasti varsinkin ampujalle, koska pentuna meill\u00e4 oli tapana valmistaa tulitikun p\u00e4ist\u00e4 r\u00e4j\u00e4ytelt\u00e4vi\u00e4 ”jytkyja” ja muistelen, ettei me uskallettu viitt\u00e4 tulitikun p\u00e4\u00e4t\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 pommeihimme asentaa, ja silloinkin pamaus oli jo sellainen, ett\u00e4 korviin koski.<\/p>\n\n\n\n