Eilen p\u00e4\u00e4uutisissa kerrottiin, ett\u00e4 kiinalaisesta verkkokaupasta saa lihashuoltovasaran, mik\u00e4 se sitten onkaan, 3,50 eurolla ja ett\u00e4 suomalaisessa halpuudestaan tunnetussa verkkokaupassa, jonka omistaja lienee h\u00e4nkin ainakin melkein K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n poikia, ihan samann\u00e4k\u00f6inen laite maksaa 30 euroa. Uutisesta muistui mieleeni, ett\u00e4 joskus etsin netist\u00e4 parvekkeen oveen magneettihyttysverkkoa, niin Temussa sellainen olisi maksanut Kiinasta kotiin tuotuna 80 centti\u00e4, mutta paikallisessa rautakaupassa 20 euroa.<\/p>\n\n\n\n
Ja sekin lihasvasarauutisesta tuli mieleeni, ett\u00e4 Tallinnan sataman l\u00e4hell\u00e4 muudan liike oli aikoinaan mainostanut, ett\u00e4 ”seitsem\u00e4t pikkuhousut kympill\u00e4” ja ett\u00e4 Helsingin Sanomat oli tehnyt asiasta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n jutun, jossa paheksuttiin v\u00e4\u00e4rennettyjen merkkituotteiden myymist\u00e4 pilahintaan. Kyseisess\u00e4 Tallinnan liikkeess\u00e4 oli ilke\u00e4st\u00e4 lehtijutusta riemuittu suuresti, koska se synnytti kauppaan asiakasrynt\u00e4yksen, joka muistutti sit\u00e4 asiakasrynt\u00e4yst\u00e4, joka Suomessa syntyi er\u00e4\u00e4ss\u00e4 myym\u00e4l\u00e4ss\u00e4, jossa kaatopaikalle menossa olleita viallisia muovi\u00e4mp\u00e4reit\u00e4 alettiin jakaa asiakkaille kaupanp\u00e4\u00e4llisiksi.<\/p>\n\n\n\n
Tutkin uteliaana ihmisen\u00e4 netist\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 j\u00e4rki on myyd\u00e4 seitsem\u00e4t pikkuhousut kympill\u00e4 ja tulin lopputulemaan, ett\u00e4 siin\u00e4 on suuri j\u00e4rki. Kiinan tehtaalla seitsem\u00e4t pikkup\u00f6ksyt maksavat yhteens\u00e4 1,5 euroa, eik\u00e4 kuljetuskuluja siunaannu kovin paljoa, koska esimerkiksi lenkkitossuparin rahtaaminen konttilaivalla Helsingin satamaan maksaa tiett\u00e4v\u00e4sti 20 centti\u00e4. Karkea arvioni on, ett\u00e4 Tallinnan liike nettoaa seitsemist\u00e4 alkkareista t\u00f6rke\u00e4t kahdeksan euroa.<\/p>\n\n\n\n
Ennen oli Suomessa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 maalaiskunta pystyi hankimaan itselleen kaupungin arvon ja aseman, mik\u00e4li maalaiskunnassa oli Alko, jossa myytiin ter\u00e4vi\u00e4 ja herrojen vaatehtimo, jostsa myytiin kokopukuja herroille. Nyky\u00e4\u00e4n tilanne on se, ett\u00e4 harva on maassamme kaupunki, josta saa herrojen kokopukuja. Kirjakauppojakaan ei ole en\u00e4\u00e4 juuri miss\u00e4\u00e4n, mutta onneksi ainakin Kari Hotakaisen uusinta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saavan monien K-kauppojen lihatiskien l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n