Vuosikymmeni\u00e4 olen miettinyt Heinolan Hevossaareen jatkosodan aikana louhitun j\u00e4ttiluolaston salaisuutta. Virallisen selityksen mukaan Heinolassa oli tarkoitus k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 puuspriin, puupohjaisten voitelu\u00f6ljyjen ja koivusokerin valmistus sota-ajan kansantalouden tarpeita varten. Hanke oli mittava, koska ainakin tarinan mukaan parhaimmillaan yli tuhat miest\u00e4, joista suuri osa sotavankeja, olisi ollut projektia rakentamassa.<\/p>\n\n\n\n
Itse pikkuisen ep\u00e4ilin sit\u00e4 tietoa, ett\u00e4 tarkoituksena oli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puuspriin valmistus polttoaineeksi, koska sota-ajan autojen moottorit eiv\u00e4t pelk\u00e4ll\u00e4 spriill\u00e4 py\u00f6rineet, vaan bensan sekaan lis\u00e4ttiin enimmill\u00e4\u00e4n parikymment\u00e4 prosenttia spriit\u00e4. Sit\u00e4 paitsi erillist\u00e4 spriitehdasta ei olisi tarvittu, koska maamme sellutehtaat joka tapauksessa tuottivat spriit\u00e4 sivutuotteinaan teko\u00e4ly Geminin mukaan noin 30 miljoonaa litraa vuodessa. Bensaa Suomeen tuotiin jatkosodan aikana noin 100 miljoonaa litraa vuodessa, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kolmannes vuoden 1938 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kuulustelin aikoinaan vanhoja heinolalaisia Hevossaaren luolaston arvoituksesta ja yleisen\u00e4 k\u00e4sityksen\u00e4 oli, ett\u00e4 se louhittiin spriivarastoiksi. Toisaalta my\u00f6s sellaiseen n\u00e4kemykseen t\u00f6rm\u00e4sin, ett\u00e4 ne tehtiin maamme rautatietykkien suojaksi ja er\u00e4s kuulusteltava kertoi, ett\u00e4 ”perkele, j\u00e4i Hitlerin raskasvesivarasto kesken”. N\u00e4iss\u00e4kin n\u00e4kemyksiss\u00e4 oli varmasti jokin logiikka, mutta minulle se ei t\u00e4ysin auennut.<\/p>\n\n\n\n
Mutta eilen minulle taisi sen sijaan aueta Hevossaaren luolaston salaisuuden verho. Nimitt\u00e4in ilmailun harrastajien keskusteluryhm\u00e4ss\u00e4 kerrottiin, ett\u00e4 professori Gustaf Komppa keksi menetelm\u00e4n, jolla turve voitiin jalostaa bensiiniksi ja ett\u00e4 jatkosota-aikaan suunniteltiin, ett\u00e4 Heinolan l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevalta Leivonm\u00e4elt\u00e4 olisi er\u00e4\u00e4lt\u00e4 suolta alettu ajaa turvetta Heinolan Hevossaareen jalostettavaksi bensiiniksi. Hanke j\u00e4i kuitenkin kesken, sill\u00e4 Suomi sai Saksasta kivihiilest\u00e4 valmistettua bensaa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 turvebensaa k\u00e4ytettiin vain professori Gustaf Kompan omassa autossa.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 rakennetaanko suunniteltu Hevossaaren turvebensatehdas valmiiksi siin\u00e4 tilanteessa, jos sek\u00e4 Hormuzinsalmi ett\u00e4 Punaiselle merelle johtava Tiraninsalmi viel\u00e4 sulkeutuvat nykyisten maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vy\u00f6ryss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n