{"id":4703,"date":"2026-11-03T12:12:41","date_gmt":"2026-11-03T12:12:41","guid":{"rendered":"https:\/\/koivistoinen.net\/?p=4703"},"modified":"2026-11-03T12:12:41","modified_gmt":"2026-11-03T12:12:41","slug":"juntusrannan-teloitukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2026\/11\/03\/juntusrannan-teloitukset\/","title":{"rendered":"Juntusrannan teloitukset"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mietinp\u00e4 kristinuskon ja kommunismin oppeja yhdist\u00e4neen Antti-Kristus Juntusen vaikutusta siihen, ett\u00e4 talvisodan alkaessa noin 1700 Suomussalmen Juntusrannan kyl\u00e4n asukasta ei l\u00e4htenytk\u00e4\u00e4n evakkoon, vaan he j\u00e4iv\u00e4t puna-armeijan miehitt\u00e4m\u00e4lle alueelle. Voi olla, ett\u00e4 he j\u00e4tt\u00e4ytyiv\u00e4t vapaaehtoisesti, tai voi my\u00f6s olla niin, etteiv\u00e4t Suomen viranomaiset halunneetkaan heit\u00e4 evakuoida heid\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4vien poliittis-uskonnollisten mielipiteiden takia. Tuossa tapauksessa olisi hyv\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjan aihe jollekulle historian lisenssille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kysyin teko\u00e4ly Geminin kantaa asiaan ja sain seuraavan vastauksen, jonka mukaan juntusrantalaiset j\u00e4iv\u00e4t paikoilleen ja suostuivat yhteisty\u00f6h\u00f6n neuvostojoukkojen kanssa, koska asiaan vaikutti vahvasti Parta-Antti Juntusen vuosia kylv\u00e4m\u00e4 propaganda siit\u00e4, ett\u00e4 id\u00e4st\u00e4 saapuva puna-armeija oli &#8221;rauhan ja oikeudenmukaisuuden tuoja&#8221;. T\u00e4m\u00e4 oli Suomen armeijalle valtava \u0161okki, joka sitten johti ankariin petturuusoikeudenk\u00e4ynteihin ja Juntusen pitk\u00e4\u00e4n vankeuteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Joulukuussa 1939 suomalaiset valtasivat Juntusrannan takaisin ja pikaoikeus tuomitsi kuusi kyl\u00e4n siviili\u00e4 kuolemaan vakoilusta ja yhteistoiminnasta vihollisen kanssa. Teloitukset tapahtuivat heti, eli valitusoikeutta tuomituilla ei ollut. Ammutuista kaksi oli naisia. Lis\u00e4ksi jo aiemmin suomalainen hiihtopartio oli vieraillut viel\u00e4 siihen aikaan vihollisen hallussa olleessa kyl\u00e4ss\u00e4 ja ampunut er\u00e4\u00e4n talon is\u00e4nn\u00e4n, jonka se katsoi toimineen puna-armeijan oppaana. Muistelen jostain lukeneeni, ett\u00e4 is\u00e4nt\u00e4 ammuttiin sontatunkion p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Juntusrannan tapahtumista vaiettiin pitk\u00e4\u00e4n, mutta Neuvostoliiton konkurssin j\u00e4lkeen asia nostettiin esille, koska er\u00e4\u00e4t teloitettujen omaiset katsoivat tuomioiden olleen lainvastaisen. Keskusrikospoliisi tutki valituksen ja p\u00e4\u00e4tyi tulokseen, ett\u00e4 mik\u00e4li tuomiot olivat lainvastaisia, kyseess\u00e4 olivat tapot, joissa syyteoikeus oli vanhentunut 20 vuodessa. Itse olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, ett\u00e4 laiton teloitus on harkittu teko, joten se on murha, joka ei vanhene koskaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/3-5806265\">https:\/\/yle.fi\/a\/3-5806265<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mietinp\u00e4 kristinuskon ja kommunismin oppeja yhdist\u00e4neen Antti-Kristus Juntusen vaikutusta siihen, ett\u00e4 talvisodan alkaessa noin 1700 Suomussalmen Juntusrannan kyl\u00e4n asukasta ei l\u00e4htenytk\u00e4\u00e4n evakkoon, vaan he j\u00e4iv\u00e4t puna-armeijan miehitt\u00e4m\u00e4lle alueelle. Voi olla, ett\u00e4 he j\u00e4tt\u00e4ytyiv\u00e4t vapaaehtoisesti, tai voi my\u00f6s olla niin, etteiv\u00e4t Suomen viranomaiset halunneetkaan heit\u00e4 evakuoida heid\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4vien poliittis-uskonnollisten mielipiteiden takia. Tuossa tapauksessa olisi hyv\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4703","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4703","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4703"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4703\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4704,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4703\/revisions\/4704"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4703"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4703"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4703"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}