Kyll\u00e4 min\u00e4 sitten niin mieleni ilahdutin, kun luin Hesarista, ett\u00e4 Lieksan M\u00e4t\u00e4svaaran molybdeenikaivos olisi sota-aikana ollut maamme toiseksi suurin kaivos. Min\u00e4, joka kyll\u00e4 huomaan helposti rikan l\u00e4himm\u00e4iseni silm\u00e4ss\u00e4, mutta en malkaa omastani, riemastuin, koska huomasin maamme suurimman lehden levitt\u00e4v\u00e4n virheellist\u00e4 tietoa, koska toimittaja oli ilmeisesti suhtautunut kritiikitt\u00e4 teko\u00e4lyn antamaan tietoon. Sill\u00e4 varmuudella, jonka vain t\u00e4ydellinen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys voi antaa, v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 M\u00e4t\u00e4svaaraa selv\u00e4sti suurempia olivat Outokummun ja Petsamon kaivokset.<\/p>\n\n\n\n
Mutta kyll\u00e4 ei ole eitt\u00e4minen, etteik\u00f6 M\u00e4t\u00e4svaarakin ollut suuri ja t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 parhaimmillaan kaivos ty\u00f6llisti 200 – 300 kaivosmiest\u00e4, joiden lis\u00e4ksi tarvittiin paljon metsureita ja huoltohenkil\u00f6kuntaa, joten yhteens\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli l\u00e4hes tuhat. Outokummussa ja Petsamossa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli kuitenkin l\u00e4hes 3 000. Alvar Aalto suunnitteli m\u00e4t\u00e4svaaralaisille sen ajan mittapuun mukaan hienot asunnot, joissa oli jopa s\u00e4hk\u00f6t ja sis\u00e4vessat. Nyky\u00e4\u00e4n nuo suojellut Aallon talot ovat joutumassa t\u00e4rvi\u00f6lle, koska kyl\u00e4 autioituu, vaikka talot eiv\u00e4t ole hinnankiroissa, vaan maksavat muutaman tuhat euroa.<\/p>\n\n\n\n
Tuo nykyajan ihmiselle vieras molybdeeni oli sota-aikana t\u00e4rke\u00e4 metalli, koska sit\u00e4 tarvittiin erikoister\u00e4ksen valmistamiseen. Sit\u00e4 lis\u00e4ttiin tykeiss\u00e4 ja panssareissa tarvittavaan ter\u00e4kseen vain vajaa prosentti, mutta se lis\u00e4si kummasti ter\u00e4ksen kovuutta, sitkeytt\u00e4 ja l\u00e4mm\u00f6n kest\u00e4vyytt\u00e4. Saksan asetehtaat tarvitsivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 molybdeeni\u00e4 ja sit\u00e4 kannatti louhia M\u00e4t\u00e4svaarasta, vaikka malmia oli esiintym\u00e4ss\u00e4 vain 1 – 2 promillea. Malmia louhittiin sota-aikana per\u00e4ti 1 200 000 tonnia, eli laskujeni mukaan 500 000 kuutiometri\u00e4, josta molybdeenia saatiin reilut miljoona kiloa, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4 riitt\u00e4nee muutaman tuhannen raskaan panssarivaunun valmistamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Nyky\u00e4\u00e4n erikoister\u00e4ksen valmistuksessa t\u00e4rke\u00e4 molybdeeni n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan halpaa ja maksaa vain muutaman kymmenen euroa kilolta, kun taas esimerkiksi suhteellisen hy\u00f6dyt\u00f6n ja turha metalli kulta maksaa yli 100 000 euroa kilolta. Muistelen, ett\u00e4 Suomi saa nyky\u00e4\u00e4n kuitenkin 4 % vientituloistaan kullan myynnist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n