<\/p>\n\n\n\n
El\u00e4m\u00e4ni Biisin juontaja Katja St\u00e5hl kertoi, ett\u00e4 viime ohjelmassa esitetty j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n surullinen Korkeaveisu on kaunein holokaustista kertova laulu, mutta mielest\u00e4ni toiseksi kaunein on Ukrainan juutalaisen moneen kertaan haavoittuneen sotainvalidin Aleksandr Sobolevin sanoittama Buchenwaldin h\u00e4lytys. Buchenwaldin h\u00e4lytys varoittaa ihmisi\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin ajankohtaisista asioista eli raunioista, keskitysleireist\u00e4 ja ydinsodasta, vaikka ydinvoimaloiden r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 laulu ei <\/a>varoitakaan.<\/p>\n\n\n\n Wikipedian mukaan ”runon kirjoittaja Aleksandr (Isaac) Vladimirovit\u0161 Sobolev (1915\u20131986) tunnetaan huonosti. H\u00e4nt\u00e4 koskevat tiedot ovat p\u00e4\u00e4osin per\u00e4isin h\u00e4nen leskelt\u00e4\u00e4n Tatjana Sobolevalta (1922\u2013?), jotka t\u00e4m\u00e4 julkaisi Ogonjok -lehdess\u00e4 vuonna 1996 Neuvostoliiton romahduksen j\u00e4lkeen. Vuonna 2006 Tajiana Soboleva julkaisi edesmenneen miehens\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerran An Honest Jew in Disgrace.<\/p>\n\n\n\n Aleksandr Sobolev syntyi k\u00f6yh\u00e4ss\u00e4 juutalaisperheess\u00e4 Ukrainassa. \u00c4itins\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen h\u00e4n muutti 1937 Moskovaan, miss\u00e4 h\u00e4n isosiskonsa kanssa ja ty\u00f6skenteli putkimiehen\u00e4. H\u00e4n alkoi kirjoittaa ja sai t\u00f6it\u00e4 lehtimiehen\u00e4. Juutalaisuutensa takia h\u00e4n kuitenkin menetti ty\u00f6ns\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sai h\u00e4net vaihtamaan juutalaisen etunimens\u00e4 ’Isaac’ ven\u00e4l\u00e4iseksi nimeksi ’Aleksandr’. Vuonna 1942 h\u00e4net v\u00e4rv\u00e4ttiin armeijaan, mist\u00e4 h\u00e4n vapautui 1944 useita kertoja haavoittuneena. Invaliditeetin tai juutalaisuutensa takia h\u00e4n menetti j\u00e4lleen ty\u00f6ns\u00e4, ja nautti sen j\u00e4lkeen pient\u00e4 el\u00e4kett\u00e4. Kun my\u00f6s puoliso Tatjana Soboleva menetti ty\u00f6ns\u00e4 vuonna 1954 Neuvostoliitossa vallinneen juutalaisvastaisuuden takia, perhe eli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lesken mukaan Sobolev kuuli uutisen Buchenwaldin muistomerkist\u00e4 radiossa. H\u00e4neen teki vaikutuksen sen kellotorni, joka oli pystytetty kansalaisker\u00e4yksell\u00e4 kootuilla varoilla. Sobolev kirjoitti runonsa kahdessa tunnissa. H\u00e4n tarjosi sit\u00e4 Pravdaan, mutta lopulta se julkaistiin Trud -nimisess\u00e4 lehdess\u00e4. Sobolev l\u00e4hetti runonsa Vano Muradelille, joka s\u00e4velsi sen. Radio ei kuitenkaan huolinut s\u00e4vellyst\u00e4. Lopulta Komsomol-komitea kiinnostui siit\u00e4, ja laulu p\u00e4\u00e4tettiin esitt\u00e4\u00e4 Maailman nuorisofestivaaleilla, mit\u00e4 seurasi sen menestyksellinen ensiesitys Wieniss\u00e4 vuonna 1959.”<\/p>\n\n\n\n Suomeksi Buchenwaldin h\u00e4lytyksen on levytt\u00e4nyt iloisella 70-luvulla Koiton Laulu, joka on helsinkil\u00e4isen raittiusyhdistys Koiton sekakuoro. Wikipedian mukaan Raittiusyhdistys Koitto on vuonna 1883 perustettu helsinkil\u00e4inen raittiusyhdistys. Raittiusyhdistys Koitto perustettiin Axel August Granfeltin johdolla Kohtuuden yst\u00e4vien ensimm\u00e4iseksi alaosastoksi. Nime\u00e4 Koitto ehdotti ylioppilas Kaarle Krohn. Alkuvuosina raittiusyhdistyksen aatteena oli uskonto ja suomalaismielinen is\u00e4nmaallisuus. J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa yhdistyksest\u00e4 tuli kuitenkin osa suomalaista ty\u00f6v\u00e4enliikett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hiljennymme kuuntelemaan sit\u00e4, miten kauniisti kommunistit laulavat, vaikka laulanevat ihan selvin p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n