{"id":577,"date":"2022-09-16T12:27:15","date_gmt":"2022-09-16T12:27:15","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=577"},"modified":"2022-09-16T12:38:01","modified_gmt":"2022-09-16T12:38:01","slug":"paskamarja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2022\/09\/16\/paskamarja\/","title":{"rendered":"Paskamarja"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u00a0Rehev\u00e4lt\u00e4 ja mielenkiintoiselta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Uukuniemen laatokankarjalainen luonto Savon synkkien korpimetsien kasvatin silm\u00e4\u00e4n. N\u00e4in syksyll\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven rannalta l\u00f6ysin yleisin\u00e4 kolme sellaista punamarjaista pensasta, joita ei Savossa ainakaan luonnonvaraisena esiinny, eli koiranheisipuun, terttuseljan ja kuusaman.<br><br>Terttuselja, joka on kotoisin Etel\u00e4- ja Keski-Euroopasta, lienee Uukuniemell\u00e4 puutarhakarkulainen, eli siis tavallaan pahennusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vieraslaji, on minulle l\u00e4heinen kasvi. Nimitt\u00e4in muutama vuosi sitten olin uukuniemel\u00e4isten mukana sukuni syntysijoilla Koivistolla, niin siell\u00e4 opin tunnistamaan t\u00e4m\u00e4n pensaan.<br><br>K\u00e4vimme tutustumassa arkkitehtoonisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n Koiviston kirkkoon, mutta itselleni suurimman el\u00e4myksen tarjosi kirkon vieress\u00e4 kasvava vankka pet\u00e4j\u00e4 ja varsinkin pet\u00e4j\u00e4n koloon juurtunut lehtikasvi. Seurueemme hengenmies, joka on kasvitieteisiin perehtynyt henkil\u00f6, osasi kertoa, ett\u00e4 pet\u00e4j\u00e4\u00e4n kiintynyt pensas on terttuselja, jonka tuotokset kansa tuntee nimell\u00e4 paskanmarjat. Terttuseljaa voi siis perustellusti nimitt\u00e4\u00e4 paskanmarjapensaaksi.<br><br>V\u00e4hemm\u00e4n mairittelevan nimityksen pensas on saanut, koska vanhoissa pihapiireiss\u00e4 kasvia tavataan tyypillisesti ulkok\u00e4ym\u00e4l\u00e4n tai tunkion l\u00e4heisyydess\u00e4 runsasravinteisessa kasvupaikassa. Mutta Koivistolla terttuselja viihtyi vallan mainiosta v\u00e4hemm\u00e4n ravinteisessa kasvupaikassa eli pet\u00e4j\u00e4n kolossa.<br><br>T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 en malta olla kertomatta, ett\u00e4 vaikuttavimman luontokokemuksen Uukuniemell\u00e4 koin muutama vuosi sitten, kun toukokuulla mets\u00e4ss\u00e4 eksyin kukkivaan kirsikkapuistoon. Kirsikkapuiston historiaa selvitt\u00e4ess\u00e4ni minulle kerrottiin, etteiv\u00e4t ne kirsikkapuut ole luonnonvaraisia, vaan er\u00e4\u00e4n mummon nyt jo h\u00e4vinneen m\u00f6kin peruja.<br><br>Minulle my\u00f6s kerrottiin, ett\u00e4 yksin asuneen mummon poika oli muuttanut Amerikkaan ja toimi siell\u00e4 lent\u00e4j\u00e4n vaativassa ammatissa. Mummo oli ihmetellyt kyl\u00e4l\u00e4isille sit\u00e4, ett\u00e4 poika l\u00e4hettelee h\u00e4nelle v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 joitain merkillisi\u00e4 paperikuvia. Joku asiasta kiinnostunut valistunut kyl\u00e4l\u00e4inen oli tunnistanut kyseiset kuvapaperit dollarin seteleiksi. Ilmeisesti mummon kirjoitus ja lukutaito oli niin ja n\u00e4in, mutta kirsikkapuita h\u00e4n osasi kasvattaa sit\u00e4kin paremmin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEiHknAYpRb4lSvp294-G0J-BSZuI0jCj9jVDvTgaUxfJAmOb74jc9A7CPwjPTl1QLGIIwLLpjQKiyjDzllzCMVPaSfSy4qr0IjY9j_Hi7lhyzTJdMie4q5h6k7nIiRDxdKydtFuIcCUPHDAJxGuDlP3lsz9orj-VUtGalVF2PkK8JHlqUlWay-gWmfP\/s2000\/paskanmarja.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEiHknAYpRb4lSvp294-G0J-BSZuI0jCj9jVDvTgaUxfJAmOb74jc9A7CPwjPTl1QLGIIwLLpjQKiyjDzllzCMVPaSfSy4qr0IjY9j_Hi7lhyzTJdMie4q5h6k7nIiRDxdKydtFuIcCUPHDAJxGuDlP3lsz9orj-VUtGalVF2PkK8JHlqUlWay-gWmfP\/s320\/paskanmarja.jpg\" alt=\"\"\/><\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00a0Rehev\u00e4lt\u00e4 ja mielenkiintoiselta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Uukuniemen laatokankarjalainen luonto Savon synkkien korpimetsien kasvatin silm\u00e4\u00e4n. N\u00e4in syksyll\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven rannalta l\u00f6ysin yleisin\u00e4 kolme sellaista punamarjaista pensasta, joita ei Savossa ainakaan luonnonvaraisena esiinny, eli koiranheisipuun, terttuseljan ja kuusaman. Terttuselja, joka on kotoisin Etel\u00e4- ja Keski-Euroopasta, lienee Uukuniemell\u00e4 puutarhakarkulainen, eli siis tavallaan pahennusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vieraslaji, on minulle l\u00e4heinen kasvi. Nimitt\u00e4in muutama [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-577","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/577","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=577"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/577\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":579,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/577\/revisions\/579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=577"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=577"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=577"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}