Eilen mainittu Viljo ”Vili” Vesterinen oli kova poika soittamaan haitaria ja h\u00e4n voitti 30-luvulla per\u00e4ti nelj\u00e4sti haitarinsoiton Pohjoismaiden mestaruuden.<\/p>\n\n\n\n
Itse k\u00e4yt\u00e4n periaatteellisista syist\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6kalustaan nimityst\u00e4 haitari enk\u00e4 hanuri, koska joskus erehdyin nykyajan nuorille kertomaan mainiosta vanhasta kotimaisesta elokuvasta nimelt\u00e4\u00e4n Is\u00e4nt\u00e4 soittaa hanuria ja jostain syyst\u00e4 elokuvan nimi nauratti nuoria kovasti. Vasta my\u00f6hemmin sain selville, ett\u00e4 hanuri-sana <\/a>tarkoittaa nuorille ihan muuta kuin soitinta.<\/p>\n\n\n\n Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 haitarinsoitossa kilpailtiin Pohjoismaiden mestaruudesta, niin olen jostain lukenut, ett\u00e4 haitarinsoitannassa j\u00e4rjestettiin my\u00f6s Suomi-Ruotsi-maaotteluja. En ole perill\u00e4, miten maaotteluissa k\u00e4vi, mutta veikkaan, ett\u00e4 Suomi voitti yleens\u00e4 niukasti Vili Vesterisen hurjan loppuvedon ansiosta, joka toi uskoakseni yleis\u00f6n mieleen Voitto Hellstenin suoritukset maaottelujen 400 metrin viestinjuoksun ankkuriosuuksilla.<\/p>\n\n\n\n Vili Vesterinen poistui tuonilmaisiin nykyajan mittapuun mukaan kohtuuttoman nuorena eli 54-vuotiaana. Wikipediakin kertoo sen yleisesti kansan tiet\u00e4m\u00e4n asian, ettei Vilik\u00e4\u00e4n ollut mik\u00e4\u00e4n vesipoika. Kansa tiet\u00e4\u00e4 yleisesti my\u00f6s sen, etteiv\u00e4t haitarinsoittajat yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n ole vesipoikia, sill\u00e4 esimerkiksi vaativan kappaleen Varisevat lehdet soittaminen onnistuu vain kovassa krapulassa.<\/p>\n\n\n\n Vaikka Vesterinenkin s\u00e4velsi er\u00e4it\u00e4 kappaleita, niin t\u00e4h\u00e4n syystunnelmaan sopiva Varisevat lehdet kappale on Paul Norrbackin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ja esitt\u00e4m\u00e4.<\/p>\n\n\n\n