Ei l\u00f6ytynyt Risto Rytin el\u00e4m\u00e4nkerrasta Kylm\u00e4sti laskeva mies vastausta siihenk\u00e4\u00e4n kysymykseen, kuka Suomessa teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Tallinnan edustan kansainv\u00e4lisen oikeuden vastaisesta miinoituksesta juuri ennen Saksan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Neuvostoliittoon.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n miinoitusasian otti esille eversti ja valtiotieteen tohtori Pekka Visuri esitelless\u00e4\u00e4n muutama vuosi sitten silloista uutuuskirjaansa Saksan kenraali Suomen p\u00e4\u00e4majassa vuonna 1941 \u2013 Suomalais-saksalainen yhteisty\u00f6 Waldemar Erfurthin p\u00e4iv\u00e4kirjan valossa.<\/p>\n\n\n\n
Teoksen suurin paljastus on se, ett\u00e4 siin\u00e4 todistetaan Saksan ja Suomen liittosuhteen olleen paljon tiiviimpi, mit\u00e4 maailmalle on kehdattu my\u00f6nt\u00e4\u00e4. Kenraali Erfurthin p\u00e4iv\u00e4kirjat julkaistiin vasta yli 70 vuotta niiden kirjoittamisen j\u00e4lkeen, vaikka ne olivat tutkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo 50-luvulla.<\/p>\n\n\n\n
Visurin mukaan Suomi oli hyvin innokas hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Saksan rinnalla inhaan it\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi kes\u00e4kuussa – 41 jo vuorokausi ennen Saksan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 suomalaiset sukellusveneet miinoittivat Tallinnan edustan, ja sitten sodan alkaessa ehk\u00e4 jopa noin 16.000 ihmist\u00e4, eli noin 25 kertaa Estonian turman m\u00e4\u00e4r\u00e4, hukkui, kun Neuvostoliitto evakuoi Tallinnaa meriteitse.<\/p>\n\n\n\n
Suomen itsen\u00e4isyyden s\u00e4ilymisen kannalta hyv\u00e4\u00e4 tuuria oli se, ettei toisen maailmansodan alkua laitettu Suomen syyksi; niinh\u00e4n olisi voinut k\u00e4yd\u00e4, mik\u00e4li joku ven\u00e4l\u00e4isalus olisi ajanut suomalaismiinaan ennen Saksan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Toisen valtion vesien luvaton miinoittaminen on selv\u00e4 sotatoimi ja niinp\u00e4 Suomen onni oli, ettei Tallinnan edustan miinoitusoperaatiota otettu esille sotasyyllisyysoikeudenk\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lasse Lehtinen kertoi \u00e4skett\u00e4in jossain tv-ohjelmassa, ett\u00e4 jos h\u00e4n olisi uskovainen, h\u00e4n olisi sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Suomen historiassa on jumalallista johdatusta, sill\u00e4 sen verran hyvin maamme on menestynyt maailman myrskyiss\u00e4, mutta itse ep\u00e4ilen, ett\u00e4 asian voi selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hyv\u00e4ll\u00e4 tuurilla ja aika hyv\u00e4ll\u00e4 herraonnella.<\/p>\n\n\n\n
Yksi suomalaismiinojen vuoksi uimasilleen joutunut oli my\u00f6hemmin meill\u00e4kin hyvin suosittu laulaja Georg Otsa, joka kuitenkin jaksoi rantaan asti, koska oli Viron 1500 metrin rintauintimestari. Tosin Otsista kertovassa elokuvassa pelastuminen esitettiin niin, ett\u00e4 h\u00e4n olisi sinnitellyt pinnalla kellumalla jonkun hukkuneen ruumiin varassa, mutta tuota tietoa soppii epp\u00e4ill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Otsia huonommin k\u00e4vi Viron p\u00e4\u00e4ministeri Johannes Lauristinille, jonka tyt\u00e4r Marju Lauristin oli viitisen kymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin keskeinen vaikuttajahahmo, kun Viron uutta itsen\u00e4isyytt\u00e4 luotiin 1980-luvun lopulla. Johannes Lauristin nimitt\u00e4in menetti henkens\u00e4, kun Neuvostoliitto yritti evakuoida Tallinnaa laivoilla.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4nen kuolemansa on j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi. Virallisten tietojen mukaan h\u00e4n kuoli h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 Volodarskin upottua Jumindan niemen miinakent\u00e4ss\u00e4 matkalla Leningradiin 28.8.1941. Tosin jotkut ovat v\u00e4itt\u00e4neet, ett\u00e4 omat kommunistit surmasivat h\u00e4net, koska h\u00e4n ei olisi ollut yht\u00e4 mielt\u00e4 Stalinin antamista per\u00e4\u00e4ntymiseen liittyvist\u00e4 h\u00e4vitysm\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n