{"id":775,"date":"2022-11-26T16:34:23","date_gmt":"2022-11-26T16:34:23","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=775"},"modified":"2022-11-26T16:34:24","modified_gmt":"2022-11-26T16:34:24","slug":"housut-jalkhaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2022\/11\/26\/housut-jalkhaan\/","title":{"rendered":"Housut jalkhaan"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mielenkiintoinen on tuo lappilainen Toivo Korpelan perustama seksuaaliss\u00e4vytteinen her\u00e4tysliike, josta eilen kirjoitin. Siin\u00e4 olisi oivallinen kirjan aihe vaikkapa erilaisiin perversion muotoihin, seksiin ja v\u00e4kivaltaan erikoistuneelle historiakirjailija Teemu Keskisarjalle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Norrbottenin l\u00e4\u00e4nin maaherranakin ollut Ragnar Lassinantti toimi nuorena miehen\u00e4 poliisina ja h\u00e4nen teht\u00e4viins\u00e4 kuului my\u00f6s valvoa kyseenalaisia piirteit\u00e4 saanutta korpelelaista seuratoimintaa. Tarinan mukaan h\u00e4n astui kerran taloon, jossa seurat olivat juuri kiihkeimmill\u00e4\u00e4n ja huusi me\u00e4nkielell\u00e4 sovittelevaan s\u00e4vyyn, ett\u00e4 &#8221;Eik\u00f6h\u00e4n nyt vejet\u00e4 housut jalkhaan ja aleta el\u00e4hm\u00e4\u00e4n ihmisiksi.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Wikipedia kertoo Toivo Korpelasta ja h\u00e4nen liikkeest\u00e4\u00e4n mm. seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Toivo Aleksanteri Korpela (13. tammikuuta 1900 \u00c4ht\u00e4ri \u2013 9. tammikuuta 1963 \u00c4ht\u00e4ri) oli pienviljelij\u00e4 ja mets\u00e4ty\u00f6mies, joka tuli tunnetuksi nime\u00e4\u00e4n kantavasta uskonnollisesta hurmosliikkeest\u00e4.[1]<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Korpelan vanhemmat olivat torppari Santeri Kallenpoika Korpela ja Elisabet Heikintyt\u00e4r Pennala. Vanhoillislestadiolaisen uskonnollisen her\u00e4\u00e4misen koettuaan Korpela ryhtyi saarnamieheksi, ensin kotiseudullaan ja sitten Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varsinkin Ruotsin Lapissa, jonne h\u00e4n saapui ensimm\u00e4isen kerran 1928-1929, Korpela sai aikaan laajan her\u00e4tysaallon. P\u00e4\u00e4asiassa yksin saarnamatkoilla kulkeneen Korpelan mukana olivat toisinaan my\u00f6s muun muassa Mikko P\u00e4\u00e4kk\u00f6l\u00e4 ja Kalle Sandberg.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys SRK kielsi Korpelan toiminnan saarnaajana kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1929, mutta h\u00e4n jatkoi saarnaamista kiellosta v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mik\u00e4 johti v\u00e4lirikkoon SRK:n kanssa 1931-1932. Pohjois-Ruotsiin Korpela palasi syksyll\u00e4 1934, saarnaamaan yhdess\u00e4 tulevaisuuden n\u00e4kyj\u00e4 n\u00e4hneen Sigurd Siikavaaran kanssa, aina tammikuuhun 1935 saakka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ns. korpelalaisuudeksi kehittynyt uskonnollinen liike teki kuitenkin saman vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 pes\u00e4eron Suomeen jo palanneeseen Korpelaan. Liike katosi julkisuudesta 1939 Haaparannassa sen kannattajia vastaan pidettyjen oikeudenk\u00e4yntien j\u00e4lkeen. Korpela ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n itse ollut juurikaan en\u00e4\u00e4 yhteyksiss\u00e4 aiempiin kannattajiinsa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Talvisotaan osallistunut Korpela oli jatkosodassa sotilaskarkuri ja tuli esiin vasta yleisen armahduksen j\u00e4lkeen talvella 1945. Kirjailija Bengt Pohjanen on k\u00e4sitellyt korpelalaisuutta useissa teoksissaan. Niihin perustuva n\u00e4ytelm\u00e4 Jerusalemin tanssi esitettiin Oulun kaupunginteatterissa vuonna 1990.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Netin keskustelupalstalta l\u00f6ysin alla oleva muisteluksen Korpelan Topin seuroista, jotka vaikuttivat olleen niin sanotusti melkoisen \u00e4reit\u00e4 kinkereit\u00e4 ja tilaisuuden hartaudenharjoittamismuodot poikkesivat ainakin jossakin m\u00e4\u00e4rin nykyisen valtakirkon mielest\u00e4ni hieman tylsist\u00e4 hartaudenharjoittamismuodoista:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Teki ne muutakin. Seurojen sopivassa vaiheessa sammutettiin valot, riisuttiin liiat vaatteet, mentiin v\u00e4llyjen alle ja kaikki nai kaikkia. Yksi osallinen kerran varasi hiilenpalan ja merkkasi sill\u00e4 naitavansa. Valojen sytytty\u00e4 n\u00e4ki hiilimerkin \u00e4itill\u00e4\u00e4n. Homman nimi oli syntien anteeksiantaminen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutoinkin syntej\u00e4 ahkerasti annettiin anteeksi. Oli erikseen sit\u00e4 varten nainenkin, nime\u00e4 en muista. Oikein synnintunnossa k\u00e4ytiin navetan puolella jos ei naisia riitt\u00e4nyt. Homma kaatui siihen, kun osa vietiin mielisairaalaan, osa vankilaan alaik\u00e4isten nainnista ja osa j\u00e4rkiintyi.&#8221;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mielenkiintoinen on tuo lappilainen Toivo Korpelan perustama seksuaaliss\u00e4vytteinen her\u00e4tysliike, josta eilen kirjoitin. Siin\u00e4 olisi oivallinen kirjan aihe vaikkapa erilaisiin perversion muotoihin, seksiin ja v\u00e4kivaltaan erikoistuneelle historiakirjailija Teemu Keskisarjalle. Norrbottenin l\u00e4\u00e4nin maaherranakin ollut Ragnar Lassinantti toimi nuorena miehen\u00e4 poliisina ja h\u00e4nen teht\u00e4viins\u00e4 kuului my\u00f6s valvoa kyseenalaisia piirteit\u00e4 saanutta korpelelaista seuratoimintaa. Tarinan mukaan h\u00e4n astui kerran taloon, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-775","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/775","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=775"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/775\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":776,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/775\/revisions\/776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=775"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=775"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=775"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}