{"id":834,"date":"2022-12-16T14:27:06","date_gmt":"2022-12-16T14:27:06","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=834"},"modified":"2022-12-16T15:18:21","modified_gmt":"2022-12-16T15:18:21","slug":"suomen-toiseksi-hauskin-mies-1918","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2022\/12\/16\/suomen-toiseksi-hauskin-mies-1918\/","title":{"rendered":"Suomen toiseksi hauskin mies 1918"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten tv:ss\u00e4 n\u00e4hty Suomen hauskin mies -elokuva Suomen hauskin mies todisti eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4\u00a0Toivo Parikka oli vuonna 1918 maamme hauskin mies, mutta yht\u00e4 eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Wikipedia todistaa, ett\u00e4 saksalainen\u00a0korpraali Karl M\u00fcller, jonka nimi vastaa Suomessa vaikkapa Kalle Miettist\u00e4, oli\u00a0samaan aikaan maamme toiseksi hauskin mies.\u00a0<br><br>\u00a0<br>Tosin Karl M\u00fcller tunnettiin\u00a0meill\u00e4 h\u00e4nen komealta kalskahtavalta\u00a0taiteilijanimell\u00e4\u00a0Karl von Zedtwitz zu Hackenbach. Mies oli alun perin ven\u00e4l\u00e4isten sotavangiksi j\u00e4\u00e4nyt korpraali, joka ilmoittautui vapaaehtoiseksi valkoisen armeijan riveihin ja\u00a0esitti niin uskottavasti\u00a0upseerismiest\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n sai Suomen armeijassa lopulta kapteenin arvon ja korkeita kunniamerkkej\u00e4 sotatantereella osoittamastaan ripeydest\u00e4, oma-aloitteisuudesta ja urheudesta.<br><br><br>Erityist\u00e4\u00a0urhoollisuutta h\u00e4n p\u00e4\u00e4si osoittamaan Heinolan taisteluissa, kun h\u00e4nen esimiehens\u00e4, jolla my\u00f6s oli huomattavan hieno nimi,\u00a0eversti Alexander Tunzelman von Adlerflugin\u00a0sairastui ja valeupseeri M\u00fcller p\u00e4\u00e4si tuuraamaan eversti\u00e4. Ja esimerkillisesti h\u00e4n suoriutuikin, vaikka osasi suomea vain kaksi sanaa, jotka olivat &#8221;eteenp\u00e4in&#8221; ja &#8221;perkele&#8221;, mutta tuskin hy\u00f6kk\u00e4yssodassa tuon suurempaa kielitaitoa tarvitaankaan.<br><br>Jos Suomen hauskin mies Jalmari Parikka p\u00e4\u00e4tyi lopulta Etel\u00e4-Karjan suunnalla punaisten rintaman komentajaksi, niin samalla suunnalla kohosi my\u00f6s valkoisten puolella valeupseeri Karl M\u00fcller yht\u00e4 vaativaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kannattaa kuitenkin muistaa, ett\u00e4 historiassa tunnetaan tapaus, jossa er\u00e4s toinen korpraali johti viel\u00e4 suurempiakin joukkoja. Wikipedia kertoo tapahtumien kulusta seuraavaa:<br><br>&#8221;Heinolan taisteluiden yhteydess\u00e4 M\u00fcllerin johtama osasto pakotti 12. maaliskuuta raskaan taistelun j\u00e4lkeen punaiset per\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Lusista Heinolan kaupunkiin. Eversti Alexander Tunzelman von Adlerflugin menetetty\u00e4 syd\u00e4nvian vuoksi toimintakykyns\u00e4 M\u00fcller sai 15. maaliskuuta johtaa Heinolan toista valtausyrityst\u00e4, mik\u00e4 ei kuitenkaan onnistunut.<br><br>T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n siirtyi Savitaipaleen\u2013Taipalsaaren rintamalohkon komentajaksi. M\u00fcller haavoittui p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja k\u00e4sivarteen Taipalsaaren kirkonkyl\u00e4\u00e4n tehdyn hy\u00f6kk\u00e4yksen yhteydess\u00e4 23. maaliskuuta h\u00e4net ylennettiin kapteeniksi 31. maaliskuuta ja merkittiin armeijan luetteloihin j\u00e4\u00e4k\u00e4rikapteenina. Samalla M\u00fcllerille my\u00f6nnettiin III luokan vapaudenristi, jonka aikaisemmin oli saanut vain L\u00e4nkipohjan taistelussa kaatunut Matti Laurila.<br><br>Haavoittumisensa j\u00e4lkeen M\u00fcllerin kunniaksi j\u00e4rjestettiin 16. huhtikuuta Mikkeliss\u00e4 suuri illanvietto, jonka aikana kuultiin kiitospuheita ja kuorolaulua. H\u00e4nelle lahjoitettiin kultaiset kellonper\u00e4t, joiden vaakunaleijonalla varustettuun muistomitaliin oli kaiverrettu teksti \u201dYliluutn. v. Zedwitzille Suomen vapauden puoltajalle 23.3.1918\u201d. Muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin M\u00fcller kihlautui lappeenrantalaisen maisterin Hilda Maria Kourulan kanssa, joka toimi ven\u00e4j\u00e4n opettajana Kemin yhteiskoulussa.<br><br>M\u00fcllerin oikea henkil\u00f6llisyys paljastui vihdoin kes\u00e4n kuluessa, kun Saksan joukot olivat huhtikuussa tehneet maihinnousunsa Suomeen, ja h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin hiljaisuudessa palaamaan Saksaan. M\u00fcllerille my\u00f6nnettiin ero Suomen armeijasta omasta pyynn\u00f6st\u00e4\u00e4n 28. kes\u00e4kuuta 1918.&#8221;<br><br>Olen vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 korpraali Karl M\u00fclleriss\u00e4 olisi jollekulle itsens\u00e4 p\u00f6hk\u00f6ksi lukeneelle historian lisenssille aihetta vaikka v\u00e4it\u00f6skirjaksi ja jollekulle elokuvaohjaajalle aiheeksi menestyskomediaksi.<br><br>T\u00e4ss\u00e4 lis\u00e4tietoa Karl M\u00fcllerist\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.blogger.com\/#\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Karl_M%C3%BCller_(korpraali)<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten tv:ss\u00e4 n\u00e4hty Suomen hauskin mies -elokuva Suomen hauskin mies todisti eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4\u00a0Toivo Parikka oli vuonna 1918 maamme hauskin mies, mutta yht\u00e4 eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Wikipedia todistaa, ett\u00e4 saksalainen\u00a0korpraali Karl M\u00fcller, jonka nimi vastaa Suomessa vaikkapa Kalle Miettist\u00e4, oli\u00a0samaan aikaan maamme toiseksi hauskin mies.\u00a0 \u00a0Tosin Karl M\u00fcller tunnettiin\u00a0meill\u00e4 h\u00e4nen komealta kalskahtavalta\u00a0taiteilijanimell\u00e4\u00a0Karl von Zedtwitz zu Hackenbach. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-834","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/834","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=834"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/834\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":838,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/834\/revisions\/838"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=834"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=834"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=834"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}