T\u00e4m\u00e4nvuotisen joulun tunnelmaan sopivasti luin maineikkaan historiantutkija Antony Beevorin juuri ilmestyneen paksun m\u00f6ll\u00e4rin nimelt\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n vallankumous ja sis\u00e4llissota. Ihmeekseni l\u00f6ysin kirjasta selv\u00e4n virheen. Nimitt\u00e4in Beevorin mukaan Viipurin l\u00e4\u00e4ninvankilan joukkomurhan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 tekiv\u00e4t juopuneet ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat.<\/p>\n\n\n\n
Mutta eiv\u00e4t juopuneet ven\u00e4l\u00e4iset olleet asialla, vaan asialla olivat juopuneet suomalaiset punakaartilaiset, jotka piiritettyin\u00e4 tiesiv\u00e4t, ettei j\u00e4jell\u00e4 ollut en\u00e4\u00e4 montaa elonp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sen asian Beevor olisi voinut varmistaa vaikka Wikipediasta.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4vastuun joukkomurhasta kantaa punakaartin komppanianp\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi edennyt Hjalmar ”Jallu” Kaipiainen, josta h\u00e4nen alaisensa my\u00f6s k\u00e4yttiv\u00e4t sattuneesta syyst\u00e4 hellittelynime\u00e4 Rosvo Kaipiainen. Hellittelynimi viittaa miehen rikolliseen taustaan, joka ei ollut este sotatoimissa menestymiselle, koska Jallu korvasi puutteensa r\u00f6me\u00e4ll\u00e4 basso\u00e4\u00e4nell\u00e4, jolla h\u00e4n esitti ajanhenkeen sopivia lauluja.<\/p>\n\n\n\n
Eripuolilta Wikipediaa l\u00f6ytyy Viipurin l\u00e4\u00e4ninvankilan joukkomurhan kulusta seuraavaa – tosin Teemu Keskisarjan Viipuri-kirjassa paljastetaan lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 my\u00f6s er\u00e4\u00e4t kriminaalinaiset olivat valitsemassa ammuttavia ja ohjeistamassa, ett\u00e4 ammuttavia piti t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n
”Sodan loppuvaiheessa Kaipiainen vet\u00e4ytyi joukkojensa rippeiden kanssa Viipuriin. H\u00e4n oli vastuussa 27. huhtikuuta 1918 tapahtuneesta Viipurin l\u00e4\u00e4ninvankilan veril\u00f6ylyst\u00e4, jossa h\u00e4nen johtamansa joukko tunkeutui l\u00e4\u00e4ninvankilaan ja surmasi humalap\u00e4iss\u00e4\u00e4n noin 30 vankia, joista osa oli punaisten ottamia poliittisia vankeja ja osa vankilan entist\u00e4 henkil\u00f6kuntaa. Joukko tappoi ensin Karjalan Kansalaisliiton johtajan ja kansanedustajan Leander Ikosen, tehtailija ja kansanedustaja Matti Pietisen, ratainsin\u00f6\u00f6ri Tallgrenin ja vankilan entisen vahtimestarin Ahlgrenin.<\/p>\n\n\n\n
Sen j\u00e4lkeen pidettiin istuntoa, jossa silminn\u00e4kij\u00e4kertomuksen mukaan mukana ollut nainen olisi valinnut surmattavat. Joukko murhasi entisen vankilanjohtajan Johan Str\u00e5hlmanin, Vuoksenniskan asemap\u00e4\u00e4llik\u00f6n Edvard Tojkanderin ja joitakin muita. Lopuksi joukko meni vankien yhteistilaan. Vangit yrittiv\u00e4t puolustautua asein ja ryt\u00e4k\u00e4ss\u00e4 Kaipiainen itse haavoittui. H\u00e4n luovutti johdon Albin Piskoselle. Albin Piskonen oli entinen vanki ja h\u00e4n ampui veril\u00f6ylyss\u00e4 vankilanjohtajan. Joukko heitti vankien yhteistilaan k\u00e4sikranaatin surmaten 4\u20135 henkil\u00f6\u00e4 ja haavoittaen useita. My\u00f6hemmin y\u00f6ll\u00e4 tapettiin viel\u00e4 vankilan uusi vahtimestari Mannermaa.<\/p>\n\n\n\n
Kaipiainen j\u00e4i valkoisten vangiksi Myllym\u00e4en koulussa toimineessa kentt\u00e4sairaalassa, jonka pihalla h\u00e4net teloitettiin 23. toukokuuta 1918. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Jaakko Kaipiainen, joka oli kuulunut Rutolan punakaartiin, ammuttiin Lappeenrannassa. H\u00e4nen morsiamensa Martta H\u00e4nninen ja veljens\u00e4 Lappeen punakaartin hiihtokomppanian p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Evert Kaipiainen ammuttiin Viipurissa.<\/p>\n\n\n\n
Viipurin l\u00e4\u00e4ninvankilan surmia pidet\u00e4\u00e4n suurimpana punaisten joukkojen suorittamana yksitt\u00e4isen\u00e4 joukkomurhana. Viipurin murhien kostamisen arvellaan olevan yhten\u00e4 motiivina my\u00f6hemmille Lappeenrannan ja Taipalsaaren punaisten teloituksille. On my\u00f6s arveltu, ett\u00e4 k\u00e4sky niihin olisi tullut ylemm\u00e4lt\u00e4 taholta, mutta siit\u00e4 ei kuitenkaan ole todisteita. Sodan aikana Kaipiainen oli syyllistynyt my\u00f6s muihin v\u00e4kivallantekoihin, esimerkiksi Korvenkyl\u00e4n taistelun j\u00e4lkeen 13. helmikuuta h\u00e4n ampui vangiksi otettua valkoisten tiedustelijaa Kalle Pellist\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Pellinen ei kuitenkaan kuollut heti vaan toinen punakaartilainen viimeisteli teon.<\/p>\n\n\n\n
Kaipiainen j\u00e4i valkoisten vangiksi Myllym\u00e4en koulussa toimineessa kentt\u00e4sairaalassa, jonka pihalla h\u00e4net teloitettiin 23. toukokuuta 1918. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Jaakko Kaipiainen, joka oli kuulunut Rutolan punakaartiin, ammuttiin Lappeenrannassa. H\u00e4nen morsiamensa Martta H\u00e4nninen ja veljens\u00e4 Lappeen punakaartin hiihtokomppanian p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Evert Kaipiainen ammuttiin Viipurissa.”<\/p>\n\n\n\n
Wikipediassa kerrotaan Kaipiais-Jallusta seuraavaa: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hjalmar_Kaipiainen?fbclid=IwAR0uk3jBJQSjwnGHupg4d3bT0wMNOslsxQZbyAPh048dMRYvlJ2xDlmWAM0<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
T\u00e4m\u00e4nvuotisen joulun tunnelmaan sopivasti luin maineikkaan historiantutkija Antony Beevorin juuri ilmestyneen paksun m\u00f6ll\u00e4rin nimelt\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n vallankumous ja sis\u00e4llissota. Ihmeekseni l\u00f6ysin kirjasta selv\u00e4n virheen. Nimitt\u00e4in Beevorin mukaan Viipurin l\u00e4\u00e4ninvankilan joukkomurhan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 tekiv\u00e4t juopuneet ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat. Mutta eiv\u00e4t juopuneet ven\u00e4l\u00e4iset olleet asialla, vaan asialla olivat juopuneet suomalaiset punakaartilaiset, jotka piiritettyin\u00e4 tiesiv\u00e4t, ettei j\u00e4jell\u00e4 ollut en\u00e4\u00e4 montaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-873","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=873"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/873\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":876,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/873\/revisions\/876"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=873"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=873"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}