Tanskanmaassa on jotain mätää


Vaikka suomalaiset keskimäärin ajattelevat tanskalaisista myönteisesti, niin itse aion muuttaa ajattelutapaani. Olen tellusta silloin tällöin seurannut kahden hilpeän tanskalaisen tekemää Riistametsällä ohjelmaa, jossa nämä sympaattiset veikot metsästelevät ja kokkaavat hyviä eräruokia piippua poltellen; varma en ole siitä, mitä piipussa poltetaan ja olen ihastellut, miten erilaisia erämiehiä Tanskan pojat ovat verrattuna meikäläisiin hampaat irvessä karhuja jahtaaviin erämiehiin.

Mutta enää en ihastele näitä tanskalaisia eläinten murhaajia. Nimittäin toissa iltana satuin näkemään, miten he ampuivat kylmän rauhallisesti joutsenen ja riemuitsivat sitten sen verisen ruumiin äärellä. Suomalainen metsästäjä ei moiseen suostuisi, koska meikäläisille joutsen on pyhälintu.

Sitä paitsi joutsen on pariuskollinen lintu ja muistanpa tapauksen, miten Kakkisella jostain syystä kuoli joutsen pariskunnasta toinen – olisiko syönyt lyijyhauleja ja talvella sitten sen leski löytyi veneen alta kuolleena. Se ei ollut suostunut lähtemään yksin muuttomatkalle. Tanskalaiset murhamiehet näkivät, että heidän ampunsa joutsen lensi puolisonsa rinnalla ja viimeistään siinä vaiheessa heidän olisi pitänyt malttaa mielensä.

Jostain syystä tapaus palautti mieleeni tanskalaisen poliisimurhaaja Christensenin, joka teloitti Helsingissä 1997 kaksi poliisia. Ajattelen, että Tanskanmaassa taitaa sittenkin olla jotain mätää. Eräs nuori suomalainen lupaava naishiihtäjä ei muuten ajatellut tanskalaisista samalla tavalla, koska hän meni naimisiin elinkautisvanki Christensenin kanssa ja tekaisipa hänelle lapsenkin. Ehkä hän uskoi rakkaudellaan parantavansa poliisimurhaajan. Mielestäni naiset ovat välillä aika konstikkaita.

Tiivistelmän pöyristyttävästä joutsenmurhasta voi katsoa tästä: https://areena.yle.fi/1-50687300


2 vastausta artikkeliin “Tanskanmaassa on jotain mätää”

  1. En voi kuin ihmetellä minkälaiset ihmiset tällaiseen syyllistyvät mikä heidän mielentilansa on. Kaikkia hörhöjä sitä otetaan TV ohjelmaan. Tuottaja ja kuvaaja ym. miten on mahdollista. Tanskassakaan ei varmaan tarvitse nälkäänsä ampua joutsenia. Voin vain kuvitella sen toisen joutsenen ikävää yksin jossakin yöt viettää.

    • Minäkään selvästi tunnevammaisena ihmisenä en juuri raivostu, mutta juuri tuo pariskunnan toisen joutsenen alasampuminen sellaisen tunnetilan minussa synnytti ja varsikin tapahtuman loppuhuipentuma eli riemujuhla verisen ruumiin äärellä – vanhaksi tässä taitaa olla tulossa ja alan ymmärtää hyvin kettutyttöjä…..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *