Tuo eilen alkanut Gazan gheton kapina muistuttaa Varsovan gheton kapinaa saksalaisia vastaan, koska osapuolten voimasuhteet ovat yhtä epätasaiset ja kapinan lopputuloskin on etukäteen yhtä selvä, ellei sitten tässä päädytä suursotaan, jossa Iran ja Saudi-Arabia rientävät Hamasin avuksi. Varsovan kapinassa Neuvostoliitto ei rientänyt puolalaisten avuksi enkä usko, että arabiveljet rientävät gazalaisten avuksi, koska Israelilla on ydinasemonopoli alueella.
Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että YK-kenraali Ensio Siilasvuo ihmetteli sitä, miten lempeää kansaa palestiinalaiset ovat ja oli sitä mieltä, että tilanne olisi paljon väkivaltaisempi, jos luonnostaan aggressiivisia kansoja, kuten esimerkiksi suomalaisia tai jugoslaaveja kohdeltaisiin samalla tavalla.
Hamas on nimetty terroristijärjestöksi ja sivistynyt maailma tuomitsee järjestön aloittaman kapinan, mutta kaikesta huolimatta kapinaa voi ymmärtää. Tällä hetkellä Gazan avovankilassa elää jo kolmatta sukupolvea 2,4 miljoonaa ihmistä 300 neliökilometrin aidatulla alueella eikä parempaa näytä ainakaan tässä elämässä olevan luvassa.
Toisaalta sikäläinen kansa on hyvin uskonnollismielistä ja heidän teologisen näkemyksensä mukaan pyhässä sodassa kuollutta marttyyriä odottaa paratiisissa muistaakseni 70 neitsyttä. Tosin eräs kristitty tutkija on sitä mieltä, että kyseessä on Koraanin käännösvirhe ja pyhässä sodassa kaatuneita marttyyrejä odottaakin paratiisissa 70 neitsyen sijasta 70 viinirypälettä.
Pahaa pelkään, että marttyyrejä tulee lähi päivinä syntymään paljon, koska Hamasia vastassa on Israelin armeija, jonka uskon olevan esimerkiksi Venäjän armeijaa tehokkaamman. Ilmeisesti myös Israelin menetykset tulevat olemaan totuttua suuremmat, koska esimerkiksi kuuden päivän sodassa kuoli vain 779 israelilaista ja Jom Kippur-sodassa, jossa Israel yllätettiin, maan menetykset olivat 2656 ihmistä. Arabimaiden tappiot olivat moninkertaiset, mutta nekään eivät olleet mitään verrattuna vajaan nelimiljoonaisen Suomen kansan menetyksiin viime sodissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jom_kippur_-sota
6 vastausta artikkeliin “70 neitsyttä”
Itsehän ovat Gazalaiset osansa valinneet. Eivät he mitään töitä tee avustuksilla elävät niistäkin suurin osa menee aseisiin ja johtajien taskuun. Eivät arabiveljet riennä avuksi kukaan heistä ei halua heitä edes maahansa ei muuta kuin häiriöitä. Jordanian mittakin on täyttynyt pakolaisista ei muuta kuin harmia. Egypti on sulkenut heiltä rajansa Saudi-Arabia ei varmasti heitä auta. Iran varmaankin häärää taustalla samoin Turkki. Puukottivat ja ampuivat perheitä vanhuksia äitejä lapsineen vauvoja jaloista kiinni ja seinään lyöden raiskauksia kidutuksia ym. Sellaisia vekkuleita nämä rauhaa rakastavat ovat. Näitä vekkuleita jos puolustaa silloin hyväksyy myös heidän tekonsa.
Surullinen on Lähi-Idän tilanne. Eilen uutisissa ihan perustellusti Israelin armeijan tiedottaja kutsui terroristeja pedoiksi, mutta ei pohtinut sitä, mikä noita petoja synnyttää. Tämä Wikipedian artikkeli kertoo sen, miksi Palestiinan alkuperäisväestöllä on aihetta katkeruuteen. Heiltä ei kysytty, kun YK:n yleiskokous, jossa palestiinalaisilla ei ollut edustajaa, päätti Israelin ja Palestiinan valtioiden perustamisesta alkuperäisväestöltä mitään kysymättä. Luulen,että jos Suomen alueelle perustetaan YK:n päätöksellä vaikkapa venäläisille pakolaisille oma valtio, niin ei Suomen kansa siitä tykkäisi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Israelin_itsen%C3%A4isyyssota
Anna Kontula otettiin Israelissa 2020 kiinni oli menossa mielenosoitukseen Gazaan terroristien puolelle. Näitähän hänkin on ollut kotouttamassa Suomeen ja hyvin on kotiutuneet joka päivä saa mediasta lukea jonkun ryöstäneet raiskanneet ym. kepposia. Kyllä voi ihminen olla sekaisin ja laput silmillä niinkuin tämä Kontulakin ja näitähän riittää. Ruotsissa muuten ollaan jo kotouttamisessa paljon pitemmällä ja hyvä niin.
Vaan tässäpä hieno kirjoitus aiheesta: https://www.facebook.com/atte.vonwright
En tiedä kirjoituksesta en ole Facebookissa .Arvelen kyllä millä puolella tämä kaveri on.
Paljolta pahalta vältyt, kun et kuulu Facebookiin. Tässäpä tämä hieno Facebook-kirjoitus:
Mietin älyttömiä Hamas – Israel kommentteja.
Hamas on tehnyt terroristisen hyökkäyksen Israeliin ja teloitustyyliin tappanut mm. musiikkifestivaaleille osallistuneita siviilejä. Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansalaisiaan. Tämän pitäisi olla selvää jokaiselle normaalin oikeustajun omaavalle ihmiselle.
Mutta hyökkäys Israeliin ei merkitse Israelille yleistä synninpäästöä sen kyseenalaisesta politiikasta ja valtioterroristisesta käyttäytymisestä miehittämillään alueilla.
Sanoin jo edellisessä postauksessani palestiinalaiskysymyksen olevan Israelin ongelmien juurisyy. Palestiinalaiskysymyksen juurisyy taas on sionismi, eli aate juutalaisten omasta valtiosta.
Aina siitä lähtien, kun roomalaiset karkoittivat juutalaiset Palestiinasta ja raamatullisen Israelin alueelta ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan juutalaiskapinoiden jälkeen, ovat juutalaiset toivoneet paluuta. ”Ensi vuonna Jerusalemissa” on juutalaisen pääsiäisen seder-aterian lopuksi lausuttu toivotus.
Nykyaikainen sionismi on kuitenkin juutalaisen journalistin, Theodor Hertzlin (1860 – 1904) luomus. Järkyttyneenä eurooppalaisesta juutalaisvastaisuudesta hän päätteli, etteivät juutalaiset olisi turvassa, ennen kuin heillä olisi oma valtio.
Sopivaa aluetta mietittiin monestakin paikkaa, jopa Madagaskarilta, mutta Palestiinaan kuitenkin päädyttiin. 1900-luvun sionismi alkoi maallisena liikkeenä, jonka pioneerit olivat usein sosialisteja. Itse asiassa ääriuskonnolliset juutalaiset eivät tätä sionismia hyväksyneet eivätkä hyväksy vieläkään – edes nykyisessä Israelissa asuessaan. ”Oikean” uuden Israelin valtakunnan perustaa vasta Messias saapuessaan.
Juutalaisten sionistien saapumista Israeliin on haluttu luonnehtia ”maattoman kansan tuloksi kansattomaan maahan”, ts. väestötyhjiöön. Tämä ei pidä paikkaansa. Palestiinassa on ollut asutusta kautta vuosisatojen, ja samanaikaisesti juutalaisen maahanmuuton kanssa alue sai myös uutta arabiväestöä. Merkittävä osa nykyisen Jordanin länsirannan palestiinalaista oli muuten arabikristittyjä, joiden historia ja traditiot ulottuvat ensimmäisille kristillisille vuosisadoille.
Israelin itsenäisyyssodan aikoihin Palestiinassa oli noin 700 000 juutalaista ja noin 1 300 000 palestiinalaisarabia. Israelin itsenäistyttyä toista miljoonaa palestiinalaista oli paennut. On huomattava, etteivät Israelin vuodesta 1967 miehittämän länsirannan asukkaat tuolloin paenneet, vaan jäivät miehityshallinnon alaisuuteen.
Juutalaisten ja arabien vihollisuuksien historia nykyisessä Israelissa on liian pitkä ja monipolvinen tässä lyhyesti esitettäväksi. Mutkia suoristaen voisin todeta Israelin juutalaisilla olleen todelliset ja perustellut syyt pelätä kansanmurhaa aina vuoden 1973 jom kippur sodan seurauksena vuonna 1978 syntyneeseen rauhansopimukseen Egyptin kanssa. Siitä lähtien sen pääasiallisia poliittisia ja sotilaallisia vastustajia ovat olleet palestiinalaiset – sekä vuoden 1948 pakolaiset ja heidän jälkeläisensä että Israelin miehittämien alueiden asukkaat. Heidän suhteensa Israel on ollut ylivoimainen.
Erilaisia neuvotteluja on käyty ja merkittäviäkin läpimurtoja saatu, mm. Oslon sopimukset vuosilta 1993 – 1995. Tuolloin Palestiinan vapautusrintama (PLO) tunnusti Israelin valtion ja Israel periaatteessa hyväksyi palestiinalaisten itsehallinnon ja PLO:n palestiinalaisten edustajaksi. Silti varsinaista rauhansopimusta ei palestiinalaisten kanssa ole tehty.
Siispä niin muu maailma kuin palestiinalaiset itse pitävät Jordanin länsirantaa miehitettynä alueena. Väestönvaihtoa miehitetyllä alueella pidetään yksiselitteisesti sotarikoksena. Viimeisten vuosikymmenten yhä vahvistunut Israelin kiihkokansallismielinen politiikka on kuitenkin merkinnyt juuri tätä palestiinalaisilta takavarikoiduille maille perustettujen juutalaissiirtokuntien muodossa.
Siirtokuntapolitiikka merkitsee käytännössä kahteen rinnakkaiseen valtioon, Israeliin ja Palestiinaan, perustuvan ratkaisun romuttumista. Israel haluaa pitää koko alueen.
Israelin otteet länsirannalla ovat myös olleet erittäin kovia – mitään merkkejä sovittelunhalusta ei juuri ole nähty. Niinpä ideologialtaan sekulaarin, keskustavasemmistolaisen ja uskonnollisesti maltillisen PLO:n on katsottu epäonnistuneen. Israelin kanssa ei vain voi sopia. Siispä kamppailun johtoon on asettunut ääri-islamilainen, Israelin valtion hävittämiseen pyrkivä, Iranin tukema Hamas. Sitä Israelkin saapi, mitä kaapii.
Jotenkin ehkä noin se on mennyt, todellakin monta mutkaa oikoen. Mutta oli Israelin valtion perustaminen aikoinaan oikein tai väärin, viisasta tai tyhmää, niin Israel on nyt olemassa tunnustettuna juutalaisvaltiona. Tämä on tosiasia.
Mutta sekin on tosiasia, että maailmassa on noin 15 miljoonaa ihmistä, joilla on palestiinalainen identiteetti, näistä puolet länsirannalla ja Gazan kaistalla. Ennen kuin Israel on löytänyt sopuratkaisun näiden kanssa, se ei voi tuudittautua elämään rauhassa.
Tämän luulisi olevan selvää. Vaan eipä ole.
En ole vielä kuullut suomalaisesta poliitikosta tai kommentaattorista, joka olisi hyväksynyt Hamasin viime aikaiset iskut. Mutta tämä ei Israelin ystäville riitä.
Jos ei ota täysin yksipuoleisesti Israelia tukevaa kantaa, niin saa kuulla olevansa ”kommunisti” tai ”komppaavan Hamas-terroristeja”. Tuon viimeksi mainitun heiton sain tänään eräältä facebook-kommentoijalta.
Kaikkein kiivaimpia Israelin ystäviä ovat kokemukseni mukaan kristityt sionistit. He soveltavat vanhatestamentillisia lopun ajan näkyjä ja ennustuksia suoraan ja sumeilematta nykyiseen Israeliin ja katsovat Joosuan kirjassa kuvatun Kanaanin maan valloituksen antavan juutalaisille ikuisen oikeutuksen koko nykyiseen Palestiinaan. Tämä siitäkin huolimatta, että Israelin valtakunnan olemassaolo Vanhassa Testamentissakin riippuu juutalaisten hyvästä käytöksestä. Jos he poikkeavat Herran teiltä, maa otetaan heiltä pois.
Kristilliset sionistit voisivat oppia asennetta vanhoillisilta juutalaisilta. Israelin oikea uusi tuleminen tapahtuu ihmeellisesti messiaanisena aikana.
Sitä odotellessa käytetään ihan tätä Luojan antamaa järkeä.
Viime päivinä Israelin kriisi on jättänyt julkisuudessa varjoonsa Ukrainan sodan. Jos joku ihmettelee nyt, miksi olen ollut suoraan ja varauksetta Ukrainan puolella, mutta näen melkoisesti nyansseja Lähi-Idän tilanteessa, niin ihmetelköön vain.
Jos joku ei näe tai ole näkevinään, kuinka erilainen on Venäjän hyökkäys Ukrainaan verrattuna Israelin, arabien ja palestiinalaisten monisyiseen konfliktiin, niin ei se selityksillä selviä.