Koska ainakin keskiluokkaisilla ihmisillä alkaa olla jo kaikkea, niin nykyään on yhä entistäkin enenevämmässä määrin vaikeuksia löytää rakkaille lähimmäisilleen joululahjoja. Mutta minulla on hyvä lahjaidea edellä kerrotusta ongelmasta kärsiville.
Nimittäin Kuopiossa ilmestyi vuosina 1919-1922 joululehti nimeltään Punikin joulu. Minusta on aika yllättävää, että heti sisällissodan jälkeenkin Suomessa oli niin paljon oikeusvaltion piirteitä, että savolaispunikit saivat tuollaista lehteä kolme vuotta julkaista.
Vuonna 1923 sitten lehti ilmeisesti lakkautettiin ja julkaisun toimittajat pääsivät luultavasti opiskelemaan tiedotusoppia ns. Tammisaaren yliopistoon. Siellähän myös Finlandian voittaneen Sirpa Kähkösen kuopiolainen äidinpuoleinen vaari kävi monta vuotta opiskelemassa.
Eikä vaari turhaan opiskellut Tammisaaren yliopistossa, koska Kähkönen on kertonut vaarinsa olleen ilmiömäinen satujen kertoja. Sillä asialla oli varmasti vaikutusta tyttärentyttären menestyskirjailijaksi tuloon. Vaari oppi luultavasti sepittämään satuja ohranan kuulusteluissa.
Mielenkiintoinen on tuo Punikin joulu-lehti. Kuviakin siinä runsaasti, vaikka kuvien painaminen ei 1920-luvulla tainnut olla vielä lehdissä tavallista. Eräs kuva esittää työläisperhettä kolomassa petäjistä pettua. Siihen aikaan maamme sosiaalipolitiikka oli kannustavaa ja esimerkiksi Kuopiossa kaupunki antoi vähäosaisilleen luvan hyödyntää kaupungin metsiä ruokataloutensa järjestämisessä.
Punikin joulun voi tulostaa joululahjaksi rakkailleen tästä linkistä; luulen, ettei tuollaista joululehteä ole vielä kaikissa Suomen kotitalouksissa: https://helda.helsinki.fi/items/961850cd-7e98-4afb-824f-f73311b7a2a6?fbclid=IwAR0_DSz6Rn96srEAUI8jvy6CsEcadSURNb_5uZ3Pu4ozuiUkA3e3SCOwqAo
4 vastausta artikkeliin “Punikin joulu”
Lahtisen Pate Salmin pitäjästä oli nähnyt köyhemmänkin ajan. Hän oli sanonut että nyt on joka päivä joulu. Pate otti välillä vuassoo eli kiljua asui muuten Suonenjoella. Paljon olisi joillakin vielä Patesta juttuja.
Itsekin muistan, miten lapsuudessani Suonenjoellakin kuuli vielä Salmin ja Suojärven murteita. Ei kuulu enää. Suuret suonenjokelaiset urheilusankaritkin Yrjö Salpakari ja Mauri Röppänen olivat Karjalan poikia.
Tuo oli uutta minulle että Mauri Röppänen oli Karjalasta. Onkohan kaikki Suonenjoen Röppäset Karjalasta. Olin luullut alkujaan heidän Savosta olevan.
Wikipedian mukaan olympiamitalisti Mauri R on syntynyt Outokummussa, mutta muistelen, että Röppäset olisivat idempää Karjalasta – tosin muistikuvani saattaa perustua siihen, että luokallani ollut Röppänen oli evakkosukua.