Eilen muualla maassamme tiettävästi liputettiin evakkojen kunniaksi, mutta meillä Suonenjoella ei liputettu syistä, joita voi vain arvailla. Itse arvailen, että kaupungin resurssit eivät asiaan riittäneet. Syytä evakkoliputukseen olisi kyllä ollut, koska muistelen lukeneeni, että syksyllä 1944 Suonenjoella asui noin 10.000 alkuasukasta ja noin 5000 etupäässä Impilahdelta, Salmista ja Suojärveltä tullutta evakkoa. Myöhemmin kuitenkin osa karjalaisista muutti muuanne ja niinpä muistelen lukeneeni, että noin kuudesosa suonenjokelaisesta on karjalaistaustaisia. 

Se on hyvä se, koska sukurutsaongelma oli melkoinen ongelma ennen sotaa Suonenjoen syrjäkylillä, koska polkupyöriä tai edes teitä oli huonosti käytössä. Esimerkiksi omalla rieponlahtelaisella isovaarillani Aatami Könösellä oli kuusi lasta, joista viisi meni naimisiin Kukkosen kanssa.

Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että äskettäin päättyneessä Suonenjoen hiihtohistoriaa esitelleessä näyttelyssä karjalaistaustaiset urheilijat olivat hyvin esillä. Näyttelyssä kerrottiin esimerkiksi, että impilahtelaistaustainen Yrjö Salpakari jäi Sapporon olympialaisissa vain puolen millin päähän olympiakullasta 20 km:n ampumahiihdossa. 

Voi olla, että mikäli Salpakari olisi hyväksytty mukaan Suomen viestijoukkueeseen olisi maamme taistellut kullasta siinäkin lajissa. Lentomatkan aikana Sapporoon olivat maamme ampumahiihtäjät päättäneet, että viestijoukkue muodostetaan pelkästään armeijan ja rajavartioston miehistä ja niinpä siviilimies Salpakari ei mahtunut joukkueeseen.  Päätöksen taustalla lienee ollut se syy, että siihen aikaan ampumahiihtäjät käyttivät järeämpää asetta, jonka patruunat maksoivat paljon, ja uskottiin, ettei siviilihiihtäjä Salpakarilla voinut olla riittävää kokemusta ammunnasta.

Sapporon viestin ankkuriosuuden viimeiselle ampumapaikalle saapuivat Suomi, Ruotsi ja DDR yhtä aikaa. Suomen salmilaistaustainen, mutta Suonenjoen Vasamaa edustanut, ankkuri Mauri Röppänen otti riskin ja ampui hengittämättä äärimmäisen nopeasti viisi laukausta, jotka kaikki osuivat. Suomen joukkue voitti olympiahopeaa eikä voittaja Neuvostoliittokaan jäänyt kauaksi. Muistaakseni suomalaisilla militääripuolen miehillä oli kisassa paljon ohilaukauksia ja voi olla, että Salpakari olisi ampunut paremmin.

Iisveden Kirin puuhamies Reijo Rukola esittelee tässä seuransa ampumahiihtohistoriaa: https://www.youtube.com/shorts/h_-vBRSswFg