Jos kansanedustajaksi pääseminen edellyttää keskimäärin 30.000 euron vaalikampanjaa ja puolueiden kärkinimien osalta jopa satojentuhansien panostusta, niin mikäli ihmisluontoa yhtään tunnen, on selviö, että paljon viekkautta ja vääryyttä vaalirahoitukseen kätkeytyy, sillä ilmaisia lounaita ei tavallisesti ole.

Eilen seurasin vähän aikaa eduskunnan kesänäytelmää, jossa nähtiin mainioita esityksiä. Puhemies Halla-ahokin näytti osaavan palkita parhaat esitykset, koska vaikka puhevuoron pyytäjiä oli paljon, hän ymmärsi antaa kahdelle esiintyjälle mahdollisuuden uusintaesityksiin, eli salli heidän pitää samansisältöisen puheen kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä. 

Ymmärrän Teemu Keskisarjan, joka muuten ulkoisesta olemuksesta päätellen oli palaamassa Kotkan meripäiviltä, uusintaesityksen syyn, koska kyseessä oli puoluetoveri, mutta Timo Vornasen tapaus vähän mietitytti. Ilmeisesti Halla-ahoa ja Vornasta yhdistää pistooliammuntaharrastus.

Sen yllättävän asian puhenäytelmässä kuulin, että Garden-hanketta varten avustusta oli pyydetty 30 miljoonaa, mutta hallitus päättikin jostain syystä, jota voi vain arvailla, antaa peräti 35 miljoonaa. Mieleeni tuli Johannes Virolaisesta kerrottu tarina, jonka mukaan hänen ollessaan valtiovarainministeri hänen puheilleen saapui Lapin poromiesten karvahattulähetystö, joka pyysi rahaa aggregaattiin, jolla olisi valaistu kaamoksen aikaan tapahtuva poroerotus.

Tarinan mukaan Virolais-Jussi oli sanonut, että ”mie annan teille kaks aggregaattii”. Ilmeisesti hän oli helpottunut kuullessaan pyytäjien  ällistyttävän vähäisen toiveen. Yleensä Lapin karvahattulähetystöt vaativat paljon enemmän. Kerrankin sodankyläläiset tulivat ja vaativat rahaa kahden koulun rakentamiseen, koska saksalaiset olivat ne polttaneet ja lisäksi rahaa yhden koulun remonttiin, koska saksalaiset olivat jättäneet sen polttamatta.

Johannes Virolainen oli laulumiehiä: https://www.youtube.com/watch?v=DV1rbmQ8uzo