Birminghamin EM-kisojen naisten 4 X 400 metrin viestiä seuratessani tuli mieleeni kansainvälinen valtioiden koulutustasoa vertaileva Pisa-tutkimus, jossa Suomen ja Englannin koululaitokset pärjäävät ihan hyvin ollen ihan Euroopan kärkipäätä, vaikkakaan maat eivät pärjää eräille Aasian huippumaille. Nimittäin viestin ankkuriosuudella Englannin ankkuri yritti kaikkensa antaen jo loppukaarteessa ohittaa Hollannin naisen, mutta ei onnistunut pyrinnöissään eikä hän jaksanut enää sitten loppusuoralla edes yrittää ohitusta.

Ajattelin silloin, että ilmeisesti Englannin kouluissa ei enää opeteta geometriaa, sillä jos geometriaa vielä opetettaisiin, olisi brittijuoksijatar ymmärtänyt, että kun loppukaarteessa siirtyy sisäradalta kakkosradalle, pitenee juostava matka noin 3,5 metriä, joka pikajuoksussa vastaa lähes valovuotta. Nimittäin kun yleisurheilukentän sisärata on 400 metriä, niin kakkosradan pituus on 407 metriä ja ulkoradan, eli kahdeksannen radan, pituus peräti 456 metriä. Tuo laskelma todistaa, miten hyödyllinen oppiaine geometria kouluissa on.

EM-kisojen perusteella Hollanti alkaa olla jo edesmenneen DDR:n ja Norjan kaltainen urheilun suurvalta. Ennen hollantilaiset menestyivät ainoastaan luistelussa, pyöräilyssä ja jalkapallossa, mutta nyt maa voitti yleisurheilussakin 14 mitalia, joista 5 kultaista. Maassa on pitkään panostettu valmennustietouteen ja se alkaa näkymään kilpakentillä. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että aikoinaan hiihdon päävalmentaja Kari-Pekka Kyrökin kävi hakemassa valmennustietoutta Hollannista ja niiden oppien avulla Suomesta tuli hetkeksi maailman paras hiihtomaa, vaikka hollantilaiset itse eivät ole siinä lajissa menestyneet.

https://worldpopulationreview.com/country-rankings/pisa-scores-by-country