Suomen ensimmäinen matkakirjailija Ernst Lampen, joka oli nimestään huolimatta savolainen, kertoi jossain teoksessaan, että hänen vaarinsa oli tavannut muistaakseni Hollolassa vanhuksen, joka oli ollut kiinnostunut siitä, että vieläkö siellä Nilakassa, joka on nykyään savolainen järvi, on keltamahaisia lahnoja. Tuosta Lampen päätteli, että hämäläiset kesän ajaksi eukkojaan karkuun Savoon soutaneet erämiehet kävivät kalalla Savon saloilla vielä…

Nykyisen Sisä-Savon seutu oli muinoin hämäläisten ylimuistoista eränkäyntialuetta ja niinpä esimerkiksi monet seudun paikannimistä ovat hämäläisten antamia ja siksi hämeenmurteisia, kuten esimerkiksi Pirttiselkä. Tosin joukossa on myös monia lappalaisten nimeämiä paikkoja. Esimerkiksi Iisvesi on tietääkseni lapin kieltä ja tarkoittaa pimeää paikkaa ja sellainenhan se Iisvesi monien mielestä onkin. Luulen, että Sisä-Savoon soutaneet hämäläiset erämiehet olivat…

Internet paljastaa säälimättä, että niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, ensimmäinen rekisteröity esi-isäni oli ihan perihämäläinen. Hän oli noin vuonna 1385 Sääksämäen Ritvalan kylässä syntynyt Olaus, eli Olavi, Liinaharja. Liinaharja-nimisiä ihmisiä näyttää Suomessa olevan edelleenkin noin 20 kpl ja ilmeisesti myös muutama hevonen on saanut saman nimen. Se, että Liinaharjan Olavin jälkeläiset kulkeutuivat Sisä-Savoon todistaa sen…

Sukututkimus on nykyään helppoa, kun internetin hakuohjelmaan voi naputella jonkun esi-isänsä nimen ja sanan ”geni” ja niinpä itsekin pääsin muinaisissa esi-isissäni vuoteen 1385 asti. Huomasinpa matkan varrella, että muutama sukupolvi sitten yksi 32 silloisesta esivaareistani oli aiemmin kehumiani Suonenjoen lahjakkaita Jalkasia. Tosin hän käytti myös sukunimeä Hänninen, joka vahvistaa kuulemaani kertomusta, jonka mukaan Jalkaset ovat…

Hämmästyttävän lahjakasta on Suonenjoen Kärkkäälässä vaikuttava Jalkasten suku. ITE-taiteilija Aulis Jalkasen kotimuseo, josta olen viime päivinä kirjoittanut, tulee olemaan vielä merkittävä paikka maamme kulttuurielämässä, mutta unohtaa ei sovi Aulis Jalkasen naapuria ja hänen kaukaista sukulaistaan eläkkeellä olevaa pappia Esko Jalkasta, joka kypsässä 93 vuoden iässä piti viime keväänä taidenäyttelyn kotonaan. Näyttelyssä oli esillä sekä hänen…

Koska Ite-Aulis-kotimuseo ei sijaitse aivan pääteiden varsilla, kannattaa jokaisen museosta kiinnostuneen tallentaa kyseisen museon Face-ryhmästä löytyvä taiteilija Mauri Korhosen julkaisema ajo-opastevideo kotikoneelleen jo ensi kesää ajatellen. Itse, joka olen nykyisen maailmantilanteen johdosta hyvin synkkämielinen miehenpuoli, päästin pitkästä aikaa vallan selkäkeikkanaurun tätä mainiota ajo-opastevideota katsellessani. Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että kun Helsingin oppilaitosten jalkapallomestaruussarjan…

Itse olen taiteellisestikin täysin lahjattomana ihmisenä arvioimaan taidetta, mutta ITE-Auliksen kotimuseossa ammattitaitoisena oppaana toimiva taiteilija Mauri Korhonen on erityisen ihastunut Jalkasen ilmeisesti katajasta veistämään vaaksanmittaiseen naishahmoon, josta Korhonen kirjoittaa suurelta yleisöltä suljetulla Suonenjoen Puskaradion Face-sivulla seuraavaa: ”Tämä ”täydellinen nainen”, ”Herralanmäentien Venus” on kyllä luettava maailmantaiteen keskeisiin naishahmoihin – enkä sano tätä ikään kuin ”aulislasien takaa…

Olen aivan ällikällä lyöty ja suorastaan äimän käkenä. Olen tiennyt, että Jalkaset ovat monipuolisesti lahjakasta sukua, mutta sitä en tiennyt, että Kärkkäälän kylällä melkein naapurissa on asunut nero. Nimittäin osoitteessa Herralanmäentie 399 avattiin jo alkukesästä Aulis Jalkasen tuotantoa esittelevä ITE-Aulis kotimuseo, mutta eläkeläisukon sietämättömien lomakiireiden vuoksi ehdin sinne vasta viime lauantaina, jolloin museo oli viimeistä…

Itse generalissimus Stalin se siinä istuu julisteessa Pietarin poliittisen historian museon seinällä mietteliään näköisenä uskoakseni kansojen kohtaloita pohtien ja suunnitellen valtakunnalleen uusia entistä turvallisempia rajoja. Tuo kädessä oleva kosmoskynä näyttää olevan ihan hyvässä terässä, joten kuva ei ole talvisodan ajalta. Talvisodan lopulla Stalinin kosmoskynä oli sen sijaan niin huonossa terässä, että kynän jälki kartalla merkitsi…

Luin vuosia sitten Suomen ilmavoimien perustamisesta kertovan Mikko Uolan kirjan Kotkanpojan lentoonlähtö, joka teos liittyy yllättäen myös Uukuniemen historiaan. Kirjassa on perusteellisesti selostettu sitä, kuinka joukko venäläislentäjiä varasti talvella 1918 bolsevikeilta viisi lentokonetta ja toivat ne jännittävien vaiheiden jälkeen Suomen valkoiselle armeijalle Antreaan, jossa he olivat tulla ammutuiksi ajan tavan mukaan. Tapahtumasarja on sen verran…