-
Iivon turkki
Jokunen vuosi sitten suurhiihtäjä Iivo Niskanen herätti osassa kansaa pahennusta, koska hän esiintyi julkisuudessa susiturkki yllään. Kalle Virtapohjan Iivo-kirjasta paljastuu, mistä Niskasen taipumus susiturkkeihin periytyy. Hän on nimittäin äitinsä puolelta kuuluisaa Vornasten eränkävijäsukua, joka suku liittyy suorastaan eläimellisenä osana maamme susihistoriaan. Vuosina 1880-81 hukat söivät Turun seudulla peräti 22 lasta. Silloin maamme hirvet oli hävitetty…
-
August Lindin tapaus
Lappeenrannan Rutolan sahan surkeaa 47 työmiehen ampumistapausta selvittäessäni, jossa joukkomurhassa hengestään pääsi myös uutistenlukija Arvi Lindin äidin puoleinen vaari, ilmeni, että myös Lindin isän puoleinen vaari mestattiin sisällissodan aikana, kuten Sotasurma-tietokannan henkilökortissa kerrotaan, vaikka mielestäni ampuminen on ihan eri asia kuin mestaus. 56-vuotiaan August Lindin mestauksen syyksi henkilökortti kertoo, ettei kuulunut punakaartiin, mutta ”kuuluu olleen…
-
Paperitollotapaus
Jonkinlainen tutkimus kuitenkin eilen mainitsemastani suonenjokelaisen August Könösen paperitollolla ampumistapauksesta suoritettiin ja nimismies kuulusteli epäiltyä ampujaa. Tutkimusten tässä vaiheessa en ole saanut selville, vaivauduttiinko tapauksen johdosta kuulemaan myös ammuttua, joka menehtyi verenmyrkytykseen myöhemmin tai tapauksen nähnyttä Emil Jokelaista. Kuulustelupöytäkirjasta ilmenee, että silloinen Suonenjoen nimismies oli noin sata vuotta edellä aikaansa, koska nykyään vain EU:n hallintokoneisto…
-
Puuttuvat nimet
Taas olen kirjoittanut ropakantaa. Kerroin joskus, ettei Sotasurmat-tietokannasta löydy Kuhmoisten Harmoisissa sahan lainaksi annon vuoksi ammutun appiukkoni serkun Mikko Salmisen nimeä. Äsken sen onnistuin kuitenkin löytämään. Mikko ei ollutkaan 17-vuotias, kuten minulle oli kerrottu, vaan 28-vuotias. Ilmeisesti tarinassa ampumatta jäänyt nuorempi veli oli 17-vuotias, joka seikka pelasti hänen henkensä. Tapauskortin mukaan Mikkoa ei ammuttu sahan…
-
Kärsimysten teiltä
Netissä on luettavissa vuonna 1928 ilmestynyt kirja Kärsimysten teiltä: Kymmenvuotismuistoja. Sen on julkaissut sosialidemokraattinen lehti Hämeen Kansa. Kirjassa on kertomus myös Harmoisten kylän traagisista tapahtumista, joissa vastaanottavana osapuolena oli myös appiukkoni sukua. Erityisen traaginen tapaus sattui kylällä olleessa punaisten sotasairaalassa. Sotasairaalaan saapui hiihtäen neljä vapaussoturia, joiden joukossa oli myös myöhemmin urheilufilosofina tunnetuksi tullut Lauri Pihkala.…
-
Upseereiden uimakoulu
Pikkuisen epäselvä oli eilen mainitsemassani Antony Beevorsin Venäjän vallankumous ja sisällissota -kirjassa kerrottu tieto juopuneiden sotilaiden Viipurissa tekemästä joukkomurhasta. Voi olla, ettei tapaus liittynytkään keväällä 1918 tehtyihin Viipurin lääninvankilan hirmutöihin, vaan syksyllä 1917 järjestettyyn upseerien uimakouluun. Silloinhan bolševikkeja kannattaneet venäläiset sotilaat sieppasivat Viipurin päävartiosta 11 kenraalia ja everstiä. Siepatut upseerit vietiin Turun sillalle, josta heidät…
-
Hjalmar Kaipiainen
Tämänvuotisen joulun tunnelmaan sopivasti luin maineikkaan historiantutkija Antony Beevorin juuri ilmestyneen paksun möllärin nimeltään Venäjän vallankumous ja sisällissota. Ihmeekseni löysin kirjasta selvän virheen. Nimittäin Beevorin mukaan Viipurin lääninvankilan joukkomurhan keväällä 1918 tekivät juopuneet venäläiset sotilaat. Mutta eivät juopuneet venäläiset olleet asialla, vaan asialla olivat juopuneet suomalaiset punakaartilaiset, jotka piiritettyinä tiesivät, ettei jäjellä ollut enää montaa…
-
Sotavankilipas
Ajattelin kolme päivää sitten, kun julkaisin tuon Pronssisoturi-patsaan kuvan, että asetan sen jalustaksi maailmanpoliittisen tilanteen henkeen sopivasti pesukoneen, mutta patsas on vain vajaan vaaksan korkuinen, joten tuo sotavankilipas on parahultaisempi sen tilapäisjalustaksi. Tuo lipas on hienoa käsityötä, mutta nykyrahassa se maksoi aikoinaan vain kolmisen euroa. Nimittäin äitini kotikylälle Suonenjoen Rieponlahteen oli tuotu maataloustöihin sotavankeja, joista…
-
Painija
Kuten eilen kerroin vuoden 1936 Berliinin olympialaisten molempien painimuotojen raskaansarjan voitti Viron vain miljoonaista kansaa edustanut Kristijan Palusalu. Hän oli siis aikansa johtava alfauros maailmassa, jota vastassa silloinen ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan maailmamestari Joe Louis olisi kestänyt pystyssä vain noin 1,5 sekuntia. Helsingin olympialaisissa raskaansarjan kreikkalais-roomalaisen kullan vei hänen maamiehensä, mutta sattuneesta syystä Neuvostoliittoa edustava Johannes…
-
Kristjan Palusal
Sen lisäksi, että olen kiivas antifasisti, niin ostin tuon eilen mainitsemani Pronssisoturi-patsaan, koska olen myös kiivas urheilumies ja tuo patsas liittyy olympiaurheilun historiaan. Pronssisoturi-patsas esittää vahvarakenteista puna-armeijalaista suremassa kaatunutta toveriaan. Luulen tietäväni, ketä patsaan soturi suree. Ainakin hyvän tarinan mukaan patsaan mallina oli sekä kreikkalaisroomalaisen että vapaapainin raskaansarjan Berliinin olympiavoittaja virolainen Kristjan Palusalu. Mies päätyi monien vaiheiden…