Suonenjoen Vasama on ollut vahva hiihto-, ampumahiihto-, yhdistetynhiihto- ja mäkihyppyseura, mutta on seura saanut ainakin yhden palkinnon SM-kisoista alppihiihtopuoleltakin, sillä maamme yhdistetyn hiihdon huippuihin lukeutunut Kauko Pohjolainen voitti syöksylaskupokaalin Kolosjoella pidetyissä alppihiihtokisoissa talvella 1941. Ensimmäiset syöksylaskun SM-kisat pidettiin Sallatunturilla vuonna 1937.Sallatunturin laskettelurinteessä oli korkeuseroa yli 300 metriä ja pituuttakin pari kilometriä, jos vain laskettelijalta onnistui…

Eräässä tv:n urheiluvisassa kysyttiin, kuka suomalaishiihtäjä tunnettiin lempinimellä Lempyyn puutarhuri. Vastaus oli, että Suonenjoen Vasaman Liisa Suihkonen. Kotipuolessaan Liisaa ei tuolla nimellä muisteta. Liisa ei ollut edes Lempyyn tyttöjä eikä hän ollut puutarhuri vaan nuoriso-ohjaaja. Sen sijaan Liisa Suihkonen muistetaan kovana viestinhiihtäjänä. Esimerkiksi Innsbruckin olympialaisissa vuonna 1976, hän toi avausosuudella Suomen vaihtoon ennen Neuvostoliittoa tosin…

Eino Johannes Olkinuora (2. joulukuuta 1915 Kaukola – 30. lokakuuta 1941 Gavrilovskaja, Neuvostoliitto) oli suomalainen maastohiihtäjä. Hän voitti yhdessä Pauli Pitkäsen, Olavi Alakulpin ja Klaus Karppisen kanssa kultaa 4 × 10 kilometrin viestissä hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa 1939 Zakopanessa. Hän on edelleenkin nuorimpana maailmanmestariksi yltänyt suomalainen mieshiihtäjä. Parhaimmillaan Olkinuora oli talvella 1941, jolloin hän kulki voitosta voittoon…

Harva on se kerta, jolloin olen päässyt itseäni ihan aiheesta kehumaan, mutta nyt on se kerta. Nimittäin Suonenjoen Suurta Hiihtonäyttelyä rakennettaessa kävi ilmeiseksi, että suurhiihtäjä Emerik Korhonen on äitinsä puolelta samaa sukuhaaraa kuin itsekin. Hänen äitinsä Katri Korhonen oli omaa sukuaan Koivistoinen. Emerik Korhonen voitti neljänsissä SM-hiihdoissa vuonna 1913 silloin ainoan kilpailtavana olleen matkan 30…

Niin kummallista kuin se onkin, niin vuonna 1960 ilmestynyt Aira Sinervon kirjoittama romaani Koskessa kolisten liittyy Suonenjoen värikkääseen hiihtohistoriaan. Aira Sinervo toimi vuosina 1955-56 Iisveden työväenopiston johtajana ja julkaisi tästä ajasta edellä mainitun kirjan. Kylmän sodan vuosina teos jotenkin unohdettiin, oli se sen verran edellä aikaansa. Mikään aatesuunta ei kirjaa hyväksynyt. Mutta hyvä kirja se…

Niin kummallista kuin se onkin, niin vuonna 1960 ilmestynyt Aira Sinervon kirjoittama romaani Koskessa kolisten liittyy Suonenjoen värikkääseen hiihtohistoriaan. Aira Sinervo toimi vuosina 1955-56 Iisveden työväenopiston johtajana ja julkaisi tästä ajasta edellä mainitun kirjan. Kylmän sodan vuosina teos jotenkin unohdettiin, oli se sen verran edellä aikaansa. Mikään aatesuunta ei kirjaa hyväksynyt. Mutta hyvä kirja se on…

Nuoruudessani iisveteläinen Aku Kukkonen tunnettiin näytelmä- ja runonlausuntaharrastuksestaan ja hän oli innokas ja taitava Kalle Väänäsen savolaisen sanarieskan tulkitsija siitä huolimatta, että runoilija-lehtori Väänänen oli vuonna 1918 toiminut kiivaana valkoisten kenttäoikeuden jäsenenä Etelä-Karjalassa, jossa tapahtui sisällissodan kauhea jälkinäytös.  Mutta kova hiihtomies oli Akukin ollut nuoruudessaan. Jututin häntä joskus paikkakunnan urheiluhistoriasta ja hän kertoi sellaisenkin tapauksen, että jossain…

Savon Työmies-lehti paljasti uutisessaan 4.3.1931, että työläisseura Suonenjoen Kunnon hiihtokilpailut päättyivät keskeytykseen. Keskeyttäminenhän on tavallista hiihtokilpailujen yhteydessä, mutta tällä kertaa keskeyttämisen syy oli poikkeuksellinen, koska kilpailu keskeytettiin poliisien toimesta. Otaksun, että keskeyttäjien joukossa oli myös kaukainen sukulaismies Ville Koivistoinen, josta paikkakunnalla käytettiin syistä, joita voi vain arvailla, hellittelynimeä Nätti-Ville. Kilpailun järjestäjien tiedustellessa poliiseilta keskeytyksen syytä,…

Suonenjoen hiihtohistoriaa tutkiessani olen oppinut, että kuohuvaa ja värikästä oli sekä urheilu- että poliittinen toiminta Suonenjoen seudulla sodan jälkeen. Työväen Urheiluliiton puheenjohtajana 1956-1957 toiminut Pekka Martin kertoi muistelmateoksessaan, jonka osuvana nimenä on Muistelmia, että Suonenjoen Vauhti oli hämmästyttävästi jäsenmäärältään yksi maan suurimmista työläisseuroista.Sodan jälkeen demarit ja kommunistit taistelivat kiivaasti siitä, kumpi osapuoli johtaa mahdollisessa sisällissodassa…

PAULI PITKÄNEN JA LATU (Kuva Finna/Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo) Paul (Pauli) Einar Pitkänen (2. joulukuuta 1911 Nilsiä – 28. syyskuuta 1941 Siilinjärvi) oli suomalainen maastohiihtäjä ja maailmanmestari. Pitkänen voitti peräti kolme kultaa hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa, kaksi Lahdessa vuonna 1938 ja yhden Zakopanessa vuonna 1939. Vuoden 1938 kisoissa hän voitti kullat 18 kilometrin matkalla ja 4 × 10…