Keskimäärin kesäisin välirauhan ajan kuorma-autoilijat pystyivät ajamaan kuukaudessa kahdeksan reissua Rovaniemen ja Petsamon välillä. Talvella ja kelirikkoaikaan reissuja ajettiin puolet vähemmän. Pentti Ruuska on kirjassaan laskenut, että jos vuoden aikaan kuorma-autoilija pystyi ajamaan 52 edestakaista matkaa keskimääräisellä kuuden tonnin kuormalla, niin hän ansaitsi 171.600 silloista markkaa, joka on vajaat 60.000 nykyeuroa. Kuormasta maksettiin yleensä noin…

Jos joku elokuvaohjaaja sattuu tämän lukemaan, niin hänen kannattaa huomioida se, että välirauhan aikainen Petsamo oli tavallaan Suomen Villilänsi, jossa olisi ainesta elokuvaksi. Pentti Ruuskan kuorma-autokirjassa kerrotaan esimerkiksi tapaus, jossa ajon väsyttämä savolaiskuljettaja pysäytti autonsa matkan varrella ja ryhtyi nukkumaan autossaan. Hän heräsi sitten siihen, että rosvot olivat irrottamassa pyöriä hänen kuormuristaan.  Olen moisen tapauksen…

Koska ihmiselämä on kohtuuttoman rajallinen, olen viime aikoina pyrkinyt keskittymään vain ns. kaunokirjallisuuteen, joka kirjallisuuden laji on välillä äärimmäisen ikävystyttävää ja niinpä välillä luen oikeasti mielenkiintoisia teoksia ja sellainen teos on Pentti Ruuskan Isä, poika ja kuorma-auto – Tarinoita tuulilasin takaa. Enkä turhaan tuota kuorma-autoilukirjaa lukenut, koska kun lukee enemmän, luulee vähemmän. Ivalon ja Petsamon…

Valtioneuvos Taavetti Laitinen liittyy myös maamme kulttuurihistoriaan, koska hän ensimmäisen vaimonsa kuoleman jälkeen meni naimisiin taiteilija Hilda Flodinin kanssa, joka oli aiemmin ollut naimisissa taiteilija Juho Rissasen kanssa. Flodinin ja Rissasen avioliitto ei kestänyt pitkään. Taiteilijapariskunnasta kertovan Helsingin Sanomien jutun mukaan Hilda luuli nähneensä voiman Juhossa, mutta erehtyi.  Samassa Hesarin jutussa arvellaan, että ”Flodin oli…

Syystä, jota voi vain arvailla, valtioneuvos Taavetti Laitinen on syntymäseudullaan Suonenjoella jäänyt kohtuuttoman vähälle huomiolle. Helsingissä hänen kunniakseen on nimetty vallan katu, mutta Suonenjoelta ei Taavetti Laitisen katua löydy. Olen jyrkästi sitä mieltä, että ainakin Taavetin syntymäkylässä Mustolanmäellä pitäisi edes jokin metsäautotien pätkä nimetä hänen kunniakseen.  Taavetti Laitisen historiaa tutkiessani olen huomannut, että häntä on…

Kyllä ei voi väittää, etteikö se, että aikamiehet kirmailevat erilaisten pallojen perässä, tarjoa suuria tunne-elämyksiä. Eilenkin, kun Latviassa urheiltiin koripalloilun merkeissä Em-kisojen pronssimitaleista, Kreikka johti Suomea vastaan kolme minuuttia ennen loppua peräti 17 pisteellä, elikkä ottelun voittajan piti olla urheilukielellä ilmaistuna selviö, Suomen joukkue äityi ilmiömäiseen  hurmokseen ja jos yleismies Jantunen ei olisi epäonnistunut viisi…

Herttainen iisveteläinen rouva kertoi vaarinsa Hugo Lindforsin haudalla häntä kuulustellessani, että hänen isänsä on Valo Laitinen. Valo Laitistakin olen kotiseutuhistoriaa tutkiessani paljon miettinyt. Hän oli nimittäin 1930-luvun loppupuolella maamme parhaita mailereita ja pääsi jopa vuonna 1937 Suomen joukkueeseen maaottelussa Viroa vastaan. Hän jäi 1.500 metrillä toiseksi, koska kisan voitti Taisto Mäki, joka kaksi vuotta myöhemmin…

Olin paikalla, kun Suonenjoen karjalaisten yhdistys juhli 6.9.2025 80-vuotisjuhliaan ja tilaisuudesta poistuin viehättävässä rouvaseurassa. Suonenjoen vanhan hautausmaan läpi kulkiessamme pysähtyi eräs rouvista Hugo Lindforsin haudalla ja kertoi tässä lepäävän hänen vaarinsa. Totesin, että onpa melkoinen sattuma, koska olen kotiseutuhistoriaa tutkiessani monta kertaa häntä miettinyt. Lindforsin lapsenlapsi kertoi, että alun perin ruotsinkielinen vaari oli saapunut Hämeenlinnasta…

Reilut 40 vuotta sitten opiskeluaikaan olin silloisen Teollisuuden Murkinointi oy:n Helsingissä vartijana. En muista, että olisin Helsingin yössä kertaakaan joutunut oikeasti vaaralliseen tilanteeseen, vaikka toimin joskus järjestysmiehenä jopa pahamaineisena pidetyssä Kaivokäytävässä, jossa opin muuten tuntemaan siellä liikuskelleen mukavan pikkumiehen, joka oli Remun veli. Vähän myöhemmin hän sitten katosi eikä häntä ole vieläkään löytynyt, vaikka eräs…

Toimittaja Pekka Niiranen on tehnyt jo kaksikin väitöskirjaa, mutta kolmannenkin väitöskirjan aihe minulla olisi hänelle tiedossa, sillä hän mainitsee vain ohimennen Ohrana Kekkonen-kirjassaan Suomussalmelle ilmestyneen Antti-Kristuksen, vaikka hänessä olisi paljonkin kerrottavaa.  Erinomainen väitöskirjan, tai jopa elokuvan, aihe olisi tämä suomussalmelainen saarnaaja Antti Juntunen, jota siis myös Antti-Kristukseksi ilmeisesti vähän ivamielessä kutsuttiin. Hän oli saarnamies, joka…