-
Ensiyön oikeus
Sen lisäksi, että karjalaisia harmitti pahan pajarin alastomien naisten elävöittämä venelasketteluharrastus, pisti heitä vihaksi myös pahan pajarin tapa harrastaa ensiyön oikeutta, joka tarkoitti sitä, että vihityt morsiamet viettivät hääyönsä pahan pajarin kanssa. Ensiyön oikeuden harrastaminen oli maaorjuuden aikaan yleinen harrastus tilanherrojen keskuudessa ja niinpä toivon, että että seksiin ja väkivaltaan erikoistunut historioitsija Teemu Keskisarja luopuu…
-
Paha pajari
Juhannuksena liikuin Uukuniemen Papinniemen jylhissä maisemissa ja minulle selvisi, ettei surullisen kuuluisa Kiteen paha pajari, joka oli aikoinaan eräänlainen pitäjän verojohtaja, tainnut ollakaan kiteeläinen vaan uukuniemeläinen. Nimittäin Pyhäjärvestä nousevan noin 20 metriä korkean harjun päälle on unohtunut ikivanha soutuvene ja veneeltä laski selvä ura järveen. Tästä tein johtopäätöksen, että paha pajari saattoi aikoinaan harrastaa hyvässä…
-
Kaksi jätkää
Tänään 14.7.2025 Uukuniemen nuorisoseura täyttää 130 vuotta, vaikkakin merkkipäivää juhlittiinkin jo viime lauantaina. Muistanpa, miten reilut 30 vuotta sitten suunnittelimme Kioskin-Matin kanssa, että nuorisoseuran 100-vuotisjuhlassa lausumme yhdessä runon Kaksi jätkää, jonka lausunnalla Matti nuoruudessaan oli voittanut Uukuniemen nuorisoseuran lausuntamestaruuden. Jostain syystä meiltä Matin kanssa jäi tuo runo 30 vuotta sitten kuitenkin esittämättä. Matti muisteli, että…
-
Homo-Suomen historiaa
Ilmeeni muuttui mietteliääksi luettuani Sandra Hagmanin homo-Suomen historiasta, että suomalaiset miehet pitävät ruotsalaisia miehiä hieman neitimäisinä ja homouteen taipuvaisina, mutta todellisuudessa tilanne taitaa ollakin päinvastainen; ainakin mikäli yhtään uskominen on Sandra Hagmania ja miksi ei olisi uskominen. Nimittäin hänen mukaansa Suomen historia on ollut täynnä erilaisia tilanteita, joissa miehet ovat olleet erityisolosuhteissa ilman normaalia kanssakäymistä…
-
Pahennuksen pömpelit
Reidar Särestöniemen ja Yrjö Kaijärven lainvastaisesta suhteesta luettuani palautui mieleeni vuosia sitten lukemani Sandra Hagmanin kirjoittama Seitsemän kummaa veljestä, joka on tutkimus homo-Suomen historiasta. Kirjasta opin sen, että ennen sotia Suomessa oltiin homostelun suhteen vapaamielisiä; miehimyksiin suhtauduttiin suvaitsevasti, koska heitä pidettiin harmittomina kummallisuuksina. Hagman ei tosin kerro sitä, että esimerkiksi Mannerheim erotettiin Haminan kadettikoulusta homostelun…
-
Veljellistä lappilaista menoa
Ihan hyvän tarinan mukaan Reidar Särestöniemi oli kerran Kittilän ateljeessaan hieromassa taulukauppoja etelästä tulleiden herrojen kanssa, niin Reidarin isoveli Anton saapasteli pensseli kourassa tiedustelemaan veljeltään, että ”pannaanko vielä lissää punasta”. Savolaistaiteilija Juho Rissasen tapauksessa tuollainen tarina saattaisi olla ihan tosi, mutta Särestöniemen osalta tämän elämänkerran kirjoittaja Noora Vaarala kiistää asian. Hänen mukaansa kaikki työt teki…
-
Taavi Laitinen
Ja taas eilen kirjoitin ropakantaa, kun vähättelin Suonenjoen merkitystä maamme korkeakulttuurissa, sillä unohdin ainakin Taavi Laitisen saavutukset kulttuurin saralla. Ilmeisen hyvin lahjakas Taavi syntyi 1865 Mustolanmäellä, eli lähes Kärkkäälässä, ja vaatimattomasta maatiaistaustastaan huolimatta hän kohosi urallaan lääketieteen professoriksi ja Lääkintöhallituksen johtajaksi sekä sai valtioneuvoksen arvon, jollainen arvo oli myös J.K.Paasikivellä. Sikäli Taavi Laitinen kytkeytyy maamme…
-
Suonenjoki maamme korkeakulttuurin historiassa
Olen kuvitellut, että Suonenjoki on niittänyt mainetta ainoastaan urheilu- ja viihdekulttuurin saroilla, mutta väärässä olen ollut tässäkin asiassa. Väärässä olemiseni paljastui, kun lukaisin juuri Noora Vaaralan todella mielenkiintoisen taiteilija Reidar Särestöniemen elämänkerran nimeltään Sarviini puhkeaa lehti ja siitä paljastui, että kyllä mansikkainen asuinkaupunkinikin liittyy elimellisenä osana maamme korkeakulttuurin historiaan. Reidarin sarviin puhkesi kirjan otsikossakin mainittu…
-
Savolaisjuntta
Kirjassaan Aika ja aine eetteripyörretutkija Kauko Nieminen otti kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin. Esimerkiksi vuonna 1975 hänen mukaansa poliittisessa vallassa maailmassa olivat pitkulaista tupakkaa polttavat homojuntat. Silloinhan Helsingin Finlandia-talossa kokoontuneista valtionjohtajista monet tupakoivat. Brezhnev oli melkein ketjupolttaja, presidentti Ford poltti savukkeita kuten myös Palme, Wilson veteli piippua, Brandt, Tito, Kekkonen, Sorsa ja Koivisto sikareita. Valtakuntien rajojen…
-
Eetteripyörretutkija Kauko Nieminen
Olen pienestä pitäen mietiskellyt maailmankaikkeuden mysteeriä, sillä paljon yksinkertaisempaa olisi, jos mitään ei olisi, sekä esimerkiksi painovoiman ja magnetismin olemusta. Niinpä minulle oli suuri ilo joskus viime vuosituhannella tutustua kuopiolaissyntyiseen eetteripyörretutkija Kauko Niemiseen, joka oli Helsingin kadulla kaupittelemassa kirjaansa Aika ja aine. Häntä jututtaessani tunsin tavanneeni ihmisen, joka on kanssani samalla aaltopituudella sekä värähtelytasolla ja…