Jos nyt oikein hakemalla pitää hakea vikaa Heinolan kaupunginmuseon heinolalaiseen tavaratuotantoon liittyvästä näyttelystä, niin puute on se, ettei ainakaan minun silmääni sattunut mainintaa siitä, että maamme ensimmäinen henkilöautotehdas toimi Tommolan kaupunginosassa 60-luvun lopulla. Silloin Wihuri-yhtiö alkoi koota siellä Kupla-Volkkareita, mutta toiminta lopetettiin 48 auton valmistumisen jälkeen. Tommolan autojen kotimaisuusaste jäi pieneksi, koska vain turvavyöt, akut,…

Heinolaan suuntautuneella kulttuurimatkallani tutustuin myös kaupungin nähtävyyksiin ja elinkeinoelämään. Kaupunginmuseolla oli meneillään Heinolassa valmistettujen tuotteiden näyttely ja jo ovella pisti silmääni jääkiekkoilun pelitavan 1950-luvulla mullistanut heinolalaiskeksintö Sulo-maila.  Sulo-mailan kehitti pikkuverstaassaan Sulo Varjonen, joka onnistui luomaan mailan varren ja lavan väliin sellaisen liitoksen, että se kesti lämärien ampumisen. Siihen asti mailat olivat olleet itse tehtyjä, joko yhdestä…

Enkä vieläkään ole toipunut 100 litrasta sahtia ja mietin nyt kuurnan olemusta. Jostain syystä elokuvan tekstittäjä, jonka uskon olleen tekoälyn, käytti kuurnasta kuurina-nimitystä, vaikka näyttelijät kyllä lausuivat selkeästi sanan ”kuurna”. Ehkä kuurnaa kutsutaan jossain päin Suomea myös kuurinaksi. Sen käsityksen elokuvasta sain, että kuurna on äärimmäisen tärkeä tuotannontekijä sahdin valmistuksessa ja alan toimijat jopa taistelevat…

Ennen nykyistä suursotaa pariskuntamme vieraili muutaman kerran vuodessa Pietarissa, joka on suuri kulttuurikaupunki, mutta nykyään maailmanpoliittisista syistä joudumme vierailemaan muutaman kerran vuodessa Heinolassa, joka myös on suuri kulttuurikaupunki ja sitä seikkaa todistaa se, että olimme toissa iltana todistamassa sitä, etteivät kaikki halukkaat ilmeisesti mahtuneet katsomaan elokuvateatteri Eloon katsomaan Sysmään sijoittuvaa tragikomediaa nimeltään 100 litraa sahtia. …

Kirjassa “Salaisen sodan varjot” kerrotaan, että etenevät suomalaiset joukot vangitsivat kesällä -41 tunnetun Helsingin Jyryn painijan punakomentaja Kokon, joka jäi vangiksi, koska sopimattomat saappaat hiersivät jalat rikki. Mies ammuttiin. Kerroin tämän tapauksen vuosia sitten jossakin alan lehdessä ja pian minulle soittikin mies, joka kertoi, ettei tieto voi pitää paikkaansa, koska Mikko Kokko, jonka komppaniassa soittajan…

Tavallaan eilen mainitsemani raskaansarjan painija Mikko Kokko liittyy myös maamme kulttuurihistoriaan, sillä hän johti punaisten panssarijunaa, joka sai vangiksi pahasti haavoittuneen runoilija Juhani Siljon. Tosin Kokko ei vankinsa taustoja tuntenut, vaan mainitsi myöhemmin vanginneensa jonkun “lahtariupseeri Silvon”. Aikakauden tavoista poiketen Siljoa ei surmattu, vaan hänet toimitettiin hoitoon Tampereen sairaalaan, jossa hän tosin myöhemmin menehtyi. Kokossa…

Laulaja Tapani Kansan kuolema palautti mieleeni, että lähes 40 vuotta sitten luin hänen vaarinsa veljen muistelmakirjan nimeltään Pakolla puna-armeijaan ja ihan mielenkiintoinen luettava se olikin. Kirja kertoi esimerkiksi sen, että Tapani Kansan vaari toimi aikoinaan Viipurin sirkuksessa voimamiehenä. Muistelen, että hän pystyi yhdellä kädellä nostamaan pään päälle noin sata kiloa, joka on nykyäänkin hirmuinen tulos.…

Monta kertaa hyvä tarina on epämiellyttävällä tavalla ristiriidassa faktojen kanssa ja niinpä epäilen, ettei Kuopion satamassa jurottava m/s Osmo olekaan se Stella Polaris-operaation Osmo-laiva. Nimittäin nettiä selatessani olen löytänyt peräti kolme Osmo-nimistä laivaa. Niistä yksi on purjefregatti, joten se ei varmaankaan liity maamme vakoiluhistoriaan, mutta sen sijaan vuonna 1900 valmistunut Porin höyrylaiva oy:n s/s Osmo…

Männä viikolla olin kuulemassa, kun Lasse Lehtinen kertoi Kuopion Isänmaallisessa seurassa savolaisen Hallmanin yrittäjäsuvun vaiheista, josta asiasta hän on äskettäin julkaissut kirjan Hellittämättömät Hallmanit.  Luennossaan hän näytti kuvaa Hallmanien vuonna 1902 rakennuttamasta m/s Osmosta, johon satunnaiset matkailijat voivat nykyään tutustua Kuopion satamassa. Alun perin Osmo harjoitti henkilö- ja bagaasiliikennettä ja luulenpa, että siihen aikaan kun…

Eilen kerroin, että korpelelainen herätysliike olisi mainio väitöskirjan aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle lisenssille, mutta mainio väitöskirjan aihe olisi myös suomussalmelainen saarnaaja Antti Juntunen, jota myös Antti-Kristukseksi kutsuttiin. Hän oli saarnamies, joka oli ollut nuorenamiehenä töissä Amerikan kaivoksilla ja oli omaksunut siellä sosialismin, kuten monet muutkin suomalaissiirtolaiset. Niin yllättävää kuin se onkin, niin sosialismi tuli…