Parasta tv-viihdettä oli eilen tarjolla, kun pienpuolueiden edustajat pääsivät avaamaan vaalikeskustelussa sanaisen arkkunsa. Monta kunnon vilpitöntä selkäkeikkanaurua jouduin kotikatsomossani päästämään. Olen jyrkästi sitä mieltä, että valtiovallan tulisi tunnustaa pienpuolueiden arvo yhteiskunnalle ja laatia jonkinlainen pienpuolueiden suojeluohjelma, koska pienpuolueilla näyttää olevan paljon paremmat keinot parantaa maailmaa kuin vakiintuneilla vanhoilla puolueilla. Suurimman sellaisen selkäkeikkanaurun jouduin päästämään, kun…

Eräs ystävällinen ihminen lähetti minulle Kolehmaisten-Markkasten-sukuseuran jäsenkirjeen, jossa oli pitkä ja ansiokas juttu juoksija Tatu Kolehmaisesta. Jutussa kerrotaan, että Tatu muutti jo vuonna 1908 työn perässä Kuopiosta Helsinkiin, jossa hän oli perustamassa Helsingin Kisa Veikkoja ja ilmeisesti tämän seurauksena muurarista tuli vahtimestari. Saattoi muuten olla sama vahtimestarin paikka, josta pikkuveli Hannes kieltäytyi niskavammaansa vedoten, kuten…

Mielenkiintoinen historia on eilen mainitsemallani työläisurheiluseura Kuopion Riennolla. Olen jostain lukenut, että maineikkaat Kolehmaisen urheilijaveljekset erosivat porvariseura Kuopion Reippaasta sen jälkeen, kun erään hiihtokilpailun voitti Tatu Kolehmainen, mutta hänelle ei uskallettukaan antaa kisan voittajalle luvattua Colt-revolveria. Ilmeisesti taustalla olivat poliittiset syyt. Tapauksen suututtamina Kolehmaisen veljekset perustivat vuonna 1905 oman urheiluseuran nimeltään Köntys, joka on ihan…

Jääkäriliikettä tutkiessani tajusin, että vaikka Hannes Kolehmaisen sanotaan juosseen Suomen maailman kartalle, niin ihan hyvin sen asian olisi voinut tehdä myös Arvi Kokkonen. Kokkonen oli työläisurheiluseuran Kuopion Riennon kasvatteja, kuten myös häntä hieman vanhempi Hannes Kolehmainen oli. Kuopion Riento muistetaan siitä, että sen painisalilla säilytettiin Kuopion tuhatmiehisen punakaartin kiväärejä. Parikymppinen leipuri Arvi Kokkonen voitti vuosina…

Sen kunniaksi, että tämän kesän Uukuniemi-juhlilla on aiheena Laatokan Karjala, on rouvani julkonut Laatokan Karjala -nimisen lehtimäisen A4-kokoa olevan 64-sivuisen painotuotteen, jonka ulkoasu on mielestäni sangen onnistunut. Kansi tuo nostalgisesti mieleen lehtien kannet 1940-1960 -luvuilta, kun lehden nimi oli usein (sen ajan painoteknisistä syistä) tuollaisessa lootassa, kuten esimerkiksi Neuvostoliitto tänään -lehdessä vielä 90-luvulla. Tulevilla Uukuniemi-juhlilla…

Tuo eilisessä jutussani esiintynyt Uukuniemellä oleva sisällissodan valkoisten vainajien muistomerkki palautti mieleeni sen, että Revon Matti kertoi sen mielenkiintoisen asian, että Uukuniemeltä valkoisten riveissä palveli kaksi sosialistiveljestä, jotka olivat niin sotaintoisia, että ottivat myöhemmin osaa myös ns. heimoretkiin. Heimoretkeläisiähän olivat ne pienet harmaat miehet, jotka lähtivät sisällissodan jälkeen ilman Suomen valtion virallista tukea vapauttamaan itärajan…

Erikoisen ja varmasti myös rauhallisen paikan on nokkela kalalokkipariskunta valinnut pesälleen Uukuniemen sotilashautausmaalta. Tarkemmin en pystynyt pesää tutkimaan koska sateenvarjo ei ollut mukanani. Sankarillisesti taistelivat linnut kotinsa ja lastensa puolesta. Muistanpa miten Uudessa Valamossa pääskyset pesivät vuosia erään ikonin päällä, ja minusta se oli herttaista, mutta sitten luostarin johto vaihtui ja pääskynpesä tuhottiin, koska pääskyjen…

Satunnaisen matkailijan kannattaa huomioida, että Kiteen kaupungin Kesälahden pitäjän Hummovaaran kylässä sijaitsevan Lönnrotin petäjän lisäksi kannattaa hänen tutustua myös petäjästä noin 600 metrin päässä olevaan kuppikiveen, jota kutsutaan Pirunpöydäksi. Suomesta on löytynyt noin 500 kuppikiveä, joiden kuoppien merkityksestä on useita oletuksia. Wikipedian mukaan kuppikivet olivat luultavasti uhripaikkoja. Uhreja, kuten viljaa tai naisten rintamaitoa, jätettiin kiven…

Suomalainen mies ei yleensä puhu eikä pussaa, mutta tiukan paikan tullen hän voi halata. Yksi elämälleni asettama tulostavoite täyttyi, kun vihdoinkin pääsin Kiteen kaupungin Kesälahden pitäjän Hummovaaran kylässä halaamaan Lönnrotin petäjää oikein kalevalaisessa hengessä. Tuon puun juurella Juhana Kainulainen lauloi Elias Lönnrotille muistaakseni kahden päivän ja yhden yön aikana huomattavan osan sittemmin Kalevalaksi kutsutun kansalliseepoksemme…

Taiteilija Martti Innasta ei voinut pitää kovin edistyksellisenä ihmisenä vaan pikemminkin päinvastoin. Kuitenkin hän on yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka taistelivat asekädessä saksalaista natsismia vastaan sota-aikana. Näin tapahtui, kun Innanen pikkupoikana oli halkopinoilla kiipeillessään havainnut pinojen välissä saksalaissotilaan olevan hyvin intiimissä kanssakäymisessä jonkun suomalaisnaisen kanssa. Innanen hiipi pariskunnan taakse ja ampui lähietäisyydeltä stritsallaan saksalaista sotilasta…