Ultimate Blogging Championship

Nähtäväksi jää, sanoiko kolmas kerta tällä kertaa toden Jevgeni Prigozhinin tapauksessa. Hänenhän on aiemmin jo kaksi kertaa julistettu kuolleen. Joka tapauksessa tilanne on nyt se, että jos Punaisen viivan säveltäjä Aulis Sallinen sattuu tämän lukemaan, niin hänen kannattaa aloittaa sävellystyö uuden Jevgeni Prigozhin-aiheisen oopperakappaleen säveltämiseksi. Nimittäin 1600-luvulla tapahtunut Kremlin valtataistelu, josta kertova ooppera Boris Godunov…

Lauri ”Tahko” Pihkala kehitti pesäpallopelin, jotta maamme nuoretmiehet oppisivat sotilaallisia syöksyjä ja käsikranaatinheittelyä, mutta pesäpalloilija-kuvanveistäjä Eino Halosen kohdalla oppi ei kuitenkaan ainakaan riittävässä määrin mennyt perille, koska hän kaatui heti jatkosodan alussa unkarilaisen käsikranaatin räjähdettyä hänen käsissään. Tapauksen teki erityisen järkyttäväksi se, että Eino kuoli lääkintämiehenä toimineen setänsä Kalle Halosen käsivarsille. Wikipedian mukaan vuonna 1899…

Tapani mukaisesti kirjoitin taas eilen ropakantaa. Hankin käsiini Minna Kettusen kirjan Halosen taiteilijasuku ja siitä ilmeni, ettei pesäpalloilija-kuvanveistäjä Eino Halonen siirtynytkään Neuvostoliittoon, vaan muuttaja oli hänen täyskaimasetänsä vuonna 1895 syntynyt Eino Halonen. Eino oli siis taidemaalareiden Pekka ja Antti Halosen sekä Suomen parhaan viulistin Heikki Halosen veli. Enpä olisi uskonut, että englanninopettajani Kaarina Halosen setä…

Kirjailija Eino Säisä hukkui 52-vuotiaana heikkoihin syysjäihin 30.10.1988 yrittäessään palata potkukelkalla kotiinsa mökkisaarestaan, jossa hän oli kirjoittamassa kirjaa Halosten taiteilijasuvusta. Tarinan mukaan hän olisi jättänyt kirjansa käsikirjoituksen avannon reunalle, mutta Säisän perusteellisesti tunteva kirjailija Jouni Tossavainen kiisti tämän tarinan jossain kirjassaan. Haloset-kirja julkaistiin Säisän kuoleman jälkeen ja tuossa sen lukaisin, jonka seurauksena ilmeeni on nyt…

Enpä eilen muistanut tarpeeksi kertoa taiteilija Halosten suvun lahjakkuuden monipuolisuudesta. Nimittäin kuvanveistäjä Eino Halonen pelasi Pesäpallon SM-sarjassa 1936 edustaen Siilinjärven Ponnistusta. Halonen oli myös kirjallisesti lahjakas, koska hän on sanoittanut Pesäpalloilijain marssin, jonka sävelsi hänen pelaajatoverinsa ja sukulaismiehensä Ahti Sonninen. Valitettavasti Eino Halonen kaatui kersanttina jatkosodan alussa heinäkuussa 1941 Kuhmon Saunajärvellä. Minulle on yllätys tuo,…

Suonenjoen historiallinen kävelyretki todisti eittämättä sen, että hiihtourheilun lisäksi suonenjokelaiset ovat kunnostautuneet jossain määrin myös kulttuurin osa-alueella. Vaikka maamme taidehistorian merkittävimmän kulttuurisuvun edustaja Antti Halonen toimikin Suonenjoen maamieskoulun puunveiston ja rakennusopin opettajana, oli hän kuitenkin myös sen verran arvostettu taidemaalari, että hänen kunniakseen on nimetty Antti Halosen polku hänen entisen työpaikkansa lähelle. Vaikka Antti Halonen…

Pähkinäsaaren rauhansopimuksen 700-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyllä Suonenjoen historiaan liittyvällä kävelyretkellä kävimme myös sankarihautausmaalla, jonne on on haudattu 287 sankarivainajaa. Talvisodan vainajia heistä on 88 ja jatkosodan vainajia 199. Sankarivainajien joukossa on yksi lotta, Lempi Selma Nyyssönen (3.3.1912-3.3.1943). Lempi Nyyssönen kuoli syntymäpäivänään 31-vuotiaana. Hän oli yksi lähes kolmesta sadasta sota-aikana kaatuneesta lotasta. Nyyssönen oli Erillinen pataljoona 4:n…

Sitten, kun Suonenjoen kaupunki ryhtyy tosissaan panostamaan matkailuun, niin kannattaa huomioida se, ettei ainakaan minun mielestäni ole kaupungin matkailussa riittävästi markkinoitu Ystävyyde npuistossa sijaitsevaa Suonenjoen ja DDR:n nuorison ystävyyden kiveä. Itse olen opastanut monen satunnaisen matkailijan tuon muistomerkin äärelle ja kaikki ovat sitä äimistelleet ja kertoneet, etteivät olisi uskoneet sellaista nähtävyyttä missään enää olevan. Huomasin…

Pähkinäsaaren rauhansopimuksen 700-vuotisjuhlatapahtumassa kuultiin luento, jossa kerrottiin rajan itä- ja länsipuolten talousnäkymistä ja huonoiksi todettiin meidän itäsuomalaisten tulevaisuuden näkymät. Itä-Suomessa on esimerkiksi viime vuosina onnistuneesti panostettu venäläisturismiin, mutta sattuneesta syystä rikkaita itänaapureita ei täällä enää näy. Luennoitsijan mukaan pari vuotta sitten näkyi Lappeenrannan Prisman parkkipaikalla yhtä aikaa jopa 15 venäläistä turistibussia, mutta nykyään ei näy…

Tänään juhlittiin Suonenjoella, joka oikein onkin, 700-vuotiasta Pähkinänsaaren rauhansopimusta, jolloin Ruotsi sopi silloisen itäisen naapurinsa kanssa ikuisesta rauhasta ja myös siitä, että Ruotsin itäraja kulkee täällä Suonenjoessa. Ja aika hyvin sopimus ikuisesta rauhasta on sikäli pitänytkin, koska Ruotsi on sotinut laskujeni mukaan itäisen naapurinsa kanssa harvemmin kuin eteläisen naapurinsa Tanskan kanssa. Muistelen, että maamme itärajaa…