Ultimate Blogging Championship

Kuopion läänin maaherran Alexander Järnefeltin ja hänen vaimonsa Elisabethin lasten lahjakkuus ei selittynyt pelkästään sillä, että koti oli rauhallinen eikä perheessä juurikaan riidelty, koska vanhemmat kommunikoivat keskenään 14 vuoden ajan vain paperilappusten välityksellä, vaan lapset myös perivät äidin puoleltaan taiteellisuuden geenejä. Elisabeth Järnefeltin setä oli maailmankuulu kuvanveistäjä Peter Clodt von Jürgensburg, jonka villihevosten kesyttämistä kuvaavat…

Suorittamissani kulttuurihistoriallisissa tutkimuksissa on paljastunut, että Kuopio oli 1800-luvun jälkipuoliskolla eittämättä maamme kulttuuripääkaupunki, jonka aseman kaupunki sittemmin menetti, kun Savon rata valmistui ja savolainen intelligentsia muutti joukolla Helsingin suuntaan varsinkin Tuusulajärven rannalle. Kuopiossa vaikuttivat aikoinaan kansallisfilosofi J. V. Snellman, kirjailija-liikenainen Minna Canth, joka taitaa olla ainut nainen, jonka kunniaksi maassamme liputetaan, Järnefeltien todellinen kulttuuriperhe, Halosten…

Armas Järnefeltin säveltämän Kehtolaulun teki Suomen kansalle tutuksi 1970-luvulla vaikuttanut urheilullinen yleislahjakkuus Kainalniemen Hikeä edustanut Elmo, joka ei syvistä eettisistä syistä hyväksynyt siihen aikaan maamme olympiavoittojen kunniaksi soitettua Porilaisten marssia ja palkintojenjaon yhteydessä soitettua Maamme-laulua, vaan vaati niiden tilalle Kehtolaulun. Muistelenpa, että nuoruudessani radiossa soitettiin Porilaisten marssi myös maailmanmestaruuksien kunniaksi, mutta sitten tavasta luovuttiin, koska…

Niin taiteellisesti lahjakkaita olivat Kuopiossakin vaikuttaneet Järnefeltin aatelisperheen lapset, että taiteellisessa lahjakkuudessa heidän kanssaan voivat kilpailla vain lapinlahtelaista maalaisköyhälistöä edustaneet Halosen sisarukset. Eero Järnefelt maalasi maamme taidehistorian parhaan taulun, Armas sävelsi maamme säveltaiteen kauneimman sävelmän eli Järnefeltin kehtolaulun ja Arvid oli joltinenkin kirjailija, mutta yhtään hänen kirjaansa en ole jaksanut lukea, joten on parempi, että…

Luulen, että ukrainalais-suomalaisen Ilja Repinin Volgan lautturit lienee vasta maailman toiseksi tunnetuin maalaus, sillä se häviää niukasti Mona-Lisalle, mutta voittaa kuitenkin tunnettuisuudessaan aiemmin ylistämäni ja suosikkitaulunani pitämäni Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset. Vaikka Järnefeltkin vääristeli maalauksessaan jonkin verran historiaa, niin Repin vääristää historiaa paljon enemmän. Volgan lautturit eivät olleet mitään nälkiintyneitä resupekkoja, vaan he olivat Venäjän…

Voi hyvinkin olla, että monien mielestä Maustetyttöjen uuden levyn kannen ivamukaelma Eero Järnefeltin maalauksesta Raatajat rahanalaiset, joka myös tunnetaan vähemmän poliittisella nimellä Kaski, ylittää ns. hyvän maun rajan. Nähtäväksi jää, tullaanko tätä ivamukaelmaa pitämään kulttuuriskandaalina. Minä, joka olen taiteellisesti niin lahjaton, että olen ainoana maassamme jäänyt kansakoulussa laiskanläksylle piirustuksesta, kun en onnistunut läheskään täydellisesti vaahteran…

Nokkelia ovat nämä ihastelemani Maustetytöt. Juuri samoihin aikoihin, kun Suomi kuudennen kerran peräkkäin valittiin maailman onnellisimmaksi maaksi, niin Maustetytöt julkaisivat levyn nimeltään Maailman onnellisin kansa. Jos Maustetyttöset olisivat olleet vielä pikkuisen nokkelampia tai ainakin kaupallisesti tietoisempia, he olisivat osallistuneet iskelmälaulannan Euroopan mestaruuskisojen Suomen karsintakilpailuun tällä kappaleellaan, jonka jälkeen olisi ollut selviö, että he olisivat edustaneet…

Pienillä sattumuksilla voi nykyisessä maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vyöryssä olla suuria vaikutuksia seuraaviin maailmanhistoriallisiin vyöryihin. Niinpä eittämättä lienee niin, että maamme seuraava hallitus tulee olemaan maamme sodan jälkeisen historian oikeistolaisin, koska pääministeri Sanna Marin oli Ukrainassa lausunut Horneteista jotain, jonka moni halusi ymmärtää niin, että maamme Hornetteja aiotaan luovuttaa Ukrainalle. Marinin lausunto oli eittämättä poliittinen virhe.Tässä…

Vaikka emme enää pärjääkään hiihtourheilussa, niin sillä voi kuitenkin lohduttautua, että Suomi, isiemme maa, valittiin kuudennen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Ennen epäilin, että kansamme onnellisuuden salaisuus on humalahakuinen juominen ja runsas mielialalääkkeiden popsiminen, mutta nyt olen keksinyt uuden selityksen asialle. Kuuntelin tuossa suosikkivokalistejani, eli vahvasti kainuulaistaustaisia Maustetyttöjä, jotka lienevät jonkinlainen kainuulainen vastine brittibändille nimeltään…

Muistanpa, miten pari kymmentä vuotta sitten silloinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen jossain haastattelussa korosti, että hänestä luutnantti Vilho Koskela, jonka esikuva oli nilsiäläinen pienviljelijä Einari Kokkonen, oli miehistä uljain. Arvioon lienee vaikuttanut se, että myös Kääriäinen itse oli pienviljelijätaustainen yläsavolainen. Eilen katsoin aika monennen kerran telkkarista Åke Lindmanin ohjaaman Etulinjan edessä-elokuvan, jota kuvattaessa muuten uukuniemeläinen kaverini…