Ultimate Blogging Championship

Ulkoministeri Pekka Haavisto vilautti aamulla tv-haastattelussa sitä mahdollisuutta, että Venäjän valtion omaisuutta konfiskoitaisiin. Konfiskaatio on tuomioistuimen rikoksen seuraukseksi ihmiselle tai oikeushenkilölle määräämä yksityisomaisuuden ottaminen korvauksetta valtion haltuun. Se ei ole oikeudelliselta luonteeltaan rangaistus, vaan muu rikosoikeudellinen seuraamus. Toisinaan sitä pidetään turvaamistoimena. Kannatan sitä, että ihmisten joukkoteurastamisen sijasta Ukrainan sota ratkaistaankin konfiskaation avulla. Jos se ei…

Jos Ukrainan presidentti Zelenskyi sattuu tämän lukemaan, niin hän voisi tulevassa toiminnassaan huomioida sen, ettei Ukraina tule kerjäämään vastaisuudessa sota-apua muilta mailta, vaan sen sijaan tulee hankkimaan materiaaliapunsa velaksi ja sitten kun Ukraina voittaa sodan ja Venäjälle sanellaan rauhanehdot, niin heillä maksatetaan myös Ukrainan saama välttämätön länsiapu. Nythän sitä on tähän mennessä siunaantunut noin 50…

Pilliklubi-5-askin takakanteen tekemäni roknoosin mukaan Venäjän länsimaihin jäänyt 300 miljardin euron sotakassa ei enää riitä Ukrainalle maksettaviin sotakorvauksiin, sillä vahingot lienevät jo noin 1.000 miljardia. Tässä ei siis auta muu kuin käydä kiinni venäläisten oligarkkien Länsimaissa oleviin varoihin, joita lienee satoja miljardeja euroja, mikäli yhtään voi päätellä siitä, että Putinin omaisuuden arvioidaan olevan jopa 200…

Mietin, että mitä kuuluu niille noin 500 matkustajalentokoneelle, jotka Venäjä kansallisti länsimaisilta yhtiöiltä Ukrainaan hyökkäämisensä jälkeen. Ilmeisesti niiden määräaikaishuollot jäävät nyt tekemättä eivätkä takuutkaan ole enää voimassa. Nähtäväksi jää, miten kauan Venäjä uskaltaa koneita käyttää. Päässäni laskeskelin, että varastettujen lentokoneiden arvo on noin 20 miljardia euroa. Se on iso raha. Toisaalta Venäjältä jäi lännen pankkeihin…

Vähän kaduttaa, kun eilen ymmärtämättömyyttäni leimasin Turun Portsaksi kutsutun kaupunginosan huonomaineiseksi, sillä ainakin kiinteistönvälittäjät kehuvat aluetta kauniiksi ja rakastetuksi. Itse olen käynyt yhden ainoan kerran Suomen Turussa enkä Portsassa kertaakaan enkä tiennyt kaupunginosasta juuri muuta, kuin että siellä sijaitsee kuuluisa ja hieman leimaava Kakolan vankila. Lisäksi tiesin sen, että meillä pitkään käytössä ollut vanhoja ja…

Irja Ketonen, joka oli maamme ensimmäinen vuorineuvoksen arvonimen saanut nainen, olisi hyvä väitöskirjan aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle historian lisensille, mikäli yhtään on Wikipediaan uskominen, jota seuraavaksi lainaan hyvin pitkälle viiden kappaleen verran. Irja Ketonen, os. Blomqvist oli viilarin tytär Portsasta, (joka ei ole tietääkseni mitenkään hyvämaineinen kaupunginosa Turussa, vaan pikemminkin päinvastoin). Hän pääsi 13-vuotiaana…

Sota esti eilen mainitsemani pikajuoksija Aki Tammiston nousemisen Euroopan terävimpään kärkeen. Sodan jälkeen hän jatkoi urheilun parissa ja siirtyi urheilutoimittajaksi. Hän kirjoitteli räväköitä juttuja ja oli tavallaan aikaansa edellä, koska Hymy-lehteä tai nykyisen kaltaisia itseään lööpeillä myyviä iltapäivälehtiä ei vielä Suomessa ollut. Jos hyvä tarina ja todellisuus olivat ristiriidassa, kuten ne monta kertaa ovat, suhtautui…

Nuori ja lupaava pikajuoksija Aki Tammisto oli sotien alla Suomen ja ilmeisesti koko Pohjoismaiden nopein mies. Mikäli Helsingissä olisi pidetty alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti olympialaiset vuonna 1940, olisi Tammisto saattanut hyvinkin olla mukana pikamatkojen finaaleissa.  Arto Terosen ja Jouko Vuolteen kirjasta Urheilun alkuja ja loppuja paljastuu, että Aki Tammisto oli punaorpo. Hänen isänsä kaupanhoitaja Kaarlo Tammisto…

Monipuolisesti lahjakkaita ja vilkkaita olivat karjalaiset Monosen veljekset, joista eilen kerroin. Veljeksistä kuuluisimman Unton kynästä on lähtöisin maamme epävirallinen kansallislaulu ja toiseksi kuuluisin Monosen veljeksistä suoritti maamme ainoan junaryöstön. Vähämaineisimmaksi jäänyt kolmas veli keskittyi kestävyysjuoksuun ja juoksi 5000 metriä 15 minuutin pintaan, joka olisi nykyäänkin kova aika, vaikka otti juoksun aikana kiivaita spurtteja, joka varmasti…

Tarkistuksessa on ilmennyt, ettei elokuvan Petos päähenkilö hentomielinen Hilarius Sorjonen ollutkaan oikeasti karjalaisia rosvoja vaan pikemminkin savolainen rosvo. Hän oli nimittäin syntynyt ja kasvanut Lieksassa, jota tosin nykyään pidetään Pohjois-Karjalana, mutta todellisuudessa historiallisessa mielessä lieksalaiset ovat sudeettisavolaisia. Savolaisasutuskiilahan ulottuu Etelä-Karjalassa Uukuniemelle ja Pohjois-Karjalassa Lieksaan. Lännessä savolaisasutuksen kiila ulottui peräti Amerikkaan, jonne rautalampilainen Marttis-Jussi, eli John…