Ultimate Blogging Championship

Soininvaara kertoo muistelmissaan, että vaikka ulkoministeri Ahti Karjalainen sai houkuteltua vierailullaan koulun yhteiskunnalliseen keskustelukerhoon lähes parikymmentä osallistujaa, mutta kun Meri Vennamo toi vieraaksi isänsä Veikon, niin puolet lukion oppilaista saapui tilaisuuteen. Soininvaara ei 60 vuotta myöhemmin enää muista, mitä Veikko Vennamo puhui, mutta muistaa, että tämä puhuessaan hihkui ja hyppi tuolillaan siihen malliin, että hän…

Osmo Soininvaara oli jo koululaisena kiinnostunut politiikasta ja jopa niin kiinnostunut, että hän ihan uteliaisuuttaan liittyi yhtä aikaa kolmen eri puolueen nuorisojärjestöön. Hän veti myös koulunsa yhteiskunnallista keskustelukerhoa, jonka kokouksiin ei yleensä monta osallistujaa tullut. Kerran hän kuitenkin älysi suostutella koulutoverinsa Kukka-Maarit Karjalaisen kutsumaan tämän isän Ahti Karjalaisen kerhon vieraaksi ja silloin tilaisuuteen saapui lähes…

Osmo Soininvaara on matemaattisesti erittäin lahjakas. Muistelmissaan hän kertoo, että ylioppilaskokeessa hän koepaperin saatuaan nousi ylös sekä vaati puheenvuoroa, jonka heti myöskin sai ja valitti, että hänelle on ilmeisesti erehdyksessä annettu lyhyen matikan kysymykset. Kuitenkin ne tarkastuksessa paljastuivat pitkän matikan kokeeksi. Todennäköisyyslaskelmiin perehtyneenä matemaatikkona Soininvaara oli 1980-luvulla ydinvoimaa vastaan, koska silloin virallinen tieto oli se,…

Eittämättä Osmo Soininvaara on ulkoiselta olemukseltaan jotenkin savolaisen näköinen ja luettuani hänen muistelmansa nimeltään Voittoja ja tappioita ymmärrän, mistä asia johtuu. Hänen isänsä on nimittäin Kiuruveden poikia ja häneltä Osmo oppi lapsena joka savon kielen, jonka taidon hän on myöhemmin ikävä kyllä unohtanut.  Osmo Soininvaaran mummo on Lapinlahden Väisälänmäen Puurusia, joka suku liittyy vahvasti maamme kulttuurihistoriaan,…

Muutaman miljoonan euron arvoisen matkailumainoksen sai vajaan 500 asukkaan Uukuniemen pitäjä, kun tv:ssä näytettiin pitäjän oman tytön Elina Hyvärisen ohjaama Rajalla-elokuva, jossa esiintyy monta meikäläisen tuttua, joista erityisen erityismaininnan ansaitsee eläkkeellä oleva opettaja Paavo Vanhanen, jonka sivistyneitä mielipiteitä kuunnellessani tuli vallan mieleeni, että siinä on nyt se pakinoitsija Aapelin perään kuuluttama oikein viisas mies. Mainittakoon,…

Jäämerentiellä oli välirauhan aikaan liikenteessä noin 2.000 kuorma-autoa, mutta keskimäärin niistä noin 30 % oli remontissa. Varsinkin kytkimet ja jarrut olivat koetuksilla mäkisellä tiellä. Myös renkaita jämähteli varsinkin etelän miehillä paljon ja he ihmettelivät, miksi Lapin miesten renkaat kestivät. Lopulta salaisuus selvisi. Lapin miehet olivat havainneet, että kuumentuneet renkaat eivät kestäneet ja niinpä he ymmärsivät…

Keskimäärin kesäisin välirauhan ajan kuorma-autoilijat pystyivät ajamaan kuukaudessa kahdeksan reissua Rovaniemen ja Petsamon välillä. Talvella ja kelirikkoaikaan reissuja ajettiin puolet vähemmän. Pentti Ruuska on kirjassaan laskenut, että jos vuoden aikaan kuorma-autoilija pystyi ajamaan 52 edestakaista matkaa keskimääräisellä kuuden tonnin kuormalla, niin hän ansaitsi 171.600 silloista markkaa, joka on vajaat 60.000 nykyeuroa. Kuormasta maksettiin yleensä noin…

Jos joku elokuvaohjaaja sattuu tämän lukemaan, niin hänen kannattaa huomioida se, että välirauhan aikainen Petsamo oli tavallaan Suomen Villilänsi, jossa olisi ainesta elokuvaksi. Pentti Ruuskan kuorma-autokirjassa kerrotaan esimerkiksi tapaus, jossa ajon väsyttämä savolaiskuljettaja pysäytti autonsa matkan varrella ja ryhtyi nukkumaan autossaan. Hän heräsi sitten siihen, että rosvot olivat irrottamassa pyöriä hänen kuormuristaan.  Olen moisen tapauksen…

Koska ihmiselämä on kohtuuttoman rajallinen, olen viime aikoina pyrkinyt keskittymään vain ns. kaunokirjallisuuteen, joka kirjallisuuden laji on välillä äärimmäisen ikävystyttävää ja niinpä välillä luen oikeasti mielenkiintoisia teoksia ja sellainen teos on Pentti Ruuskan Isä, poika ja kuorma-auto – Tarinoita tuulilasin takaa. Enkä turhaan tuota kuorma-autoilukirjaa lukenut, koska kun lukee enemmän, luulee vähemmän. Ivalon ja Petsamon…

Valtioneuvos Taavetti Laitinen liittyy myös maamme kulttuurihistoriaan, koska hän ensimmäisen vaimonsa kuoleman jälkeen meni naimisiin taiteilija Hilda Flodinin kanssa, joka oli aiemmin ollut naimisissa taiteilija Juho Rissasen kanssa. Flodinin ja Rissasen avioliitto ei kestänyt pitkään. Taiteilijapariskunnasta kertovan Helsingin Sanomien jutun mukaan Hilda luuli nähneensä voiman Juhossa, mutta erehtyi.  Samassa Hesarin jutussa arvellaan, että ”Flodin oli…