Ultimate Blogging Championship

Eikä vieläkään päästä eroon urheiluselostajien kootuista kommelluksista. Muistanpa kuin eilisenpäivän sen kesäillan vuodelta 1977, kun lämmittelin saunaa ja radiosta alkoi kuulumaan lähetys Tampereen Kalevan kisoista. Luulin, että vastaanotin ei ollut ihan aseman kohdalla, kun selostajan puhe kuulosti jotenkin kummallisen puuromaiselta. Mutta ei ollut vika radiossa, vaan urheiluselostaja Voitto Raatikaisessa. Mies ei vaikuttanut kuitenkaan olevan juovuksissa, jota ensiksi…

Television tulo 60-luvun alkupuolella latisti radioselostuksia. Kerrotaanhan esimerkiksi, että vielä 50-luvulla radion johtava taistelijapari kykeni selostamaan 110 metrin aitajuoksua kolme minuuttia viisitoista sekuntia. Neljännen aidan kohdalla luettiin miesten kuulantyönnön lopputulokset ja seitsemännen aidan kohdalla kerrottiin naisten pituushypyn sarjoja. Lopuksi pääselostaja pyysi apulaiseltaan, että “kuule Paavo! Annapas se kiikari, että voin katsoa lopullisen järjestyksen”. Tarina päättyy…

Jos Martti Jukola välitti kansalle kisatapahtumia konekiväärimäisen nopeasti, oli hänen kollegansa Pekka Tiilikainen päinvastoin hyvin rauhallinen jutustelussaan, ja tiukan paikan tullen hän tiivisti tunnelmaa vaikenemalla kokonaan ja pillauttamalla itkun. Näin tapahtui mikäli suomalainen voitti tai hävisi. Eikä pääselostaja Tiilikaisen tarvinnut teeskennellä liikutustaan. Tunne oli kyllä aito. Vuoden 1948 Chamonin olympialaisten jälkeen radion talouspäällikkö valitti, että…

Kaiken maailman kauheuden keskellä olen viime aikoina tutkinut suomalaisten radion urheilutoimittajien värikästä elämää. Yleisradiotoiminnan alkuaikoina ei ollut vielä erikseen erityistä urheilutoimitusta. Kuuluttajana toiminut aatelismies Alexis af Enehjelm joutui olosuhteiden pakosta lukemaan myös urheilutuloksia. Aina ammattitaito ei täysin riittänyt. Lukiessaan Kööpenhaminassa käytyjen kuuromykkien yleisurheilukilpailujen tuloksia oli erään juoksumatkan voittajan aika 9.25. Tulospaperi oli sen verran ruttaantunut,…

Eilen mainittu filosofi Pertti ”Lande” Lindfors oli äitinsä puolelta Uukuniemen Sihvosia ja isänsä puolelta Turun Lindforseja. ”Landen” kertoman mukaan isä oli kommunisti ja äiti fasisti, joka seikka toi heidän parisuhteeseensa varmaankin jännitteitä, joiden vuoksi heidän avioliittonsa oli onneton. Lindforsin uukuniemeläinen vaari Otto Sihvonen oli huomattava yhteiskunnallinen vaikuttaja ja vaikka hän oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja, toimi hän…

Maamme johtaviin filosofeihin kuuluneen uukuniemeläistaustaisen Pertti ”Lande” Lindforsin muistelmateos ei ole vain hauska, vaan myös avoin ja hyvin rehellisen tuntuinen. Hän myöntää olleensa nuoruudessaan jo lähes puliukkoasteella, mutta kun hän 7. 7. -77 heräsi roskapöntössä, päätti hän lopettaa juomisen ja niinpä hän sitten kertomansa mukaan kärsi raittiutta lopun elämänsä 40 vuotta.Vaikka filosofi Lindfors ei muistelmissaan…

Hyvin tapahtumarikas oli tuo vuoden 1956 Länsi-Saksa – Suomi-yleisurheilumaaottelu, jonka vaiheista jopa Suojelupoliisi oli maajoukkueemme kotiin paluun jälkeen kiinnostunut. Urheilutoimittaja Antti O Arponen kertoi, että maaottelun jälkeen juuri ennen maaottelun päättäjäisjuhlaillallista Soini ilmestyi joukkueen majapaikkaan. Humalatila oli sitä tasoa, että joukkueen johtaja Jukka Uunila määräsi kaksi kuulantyöntäjää telkeämään hänet huoneeseensa selviämään. Soini kuitenkin pääsi sieltä…

Eilen mainittu Soini Nikkinenkin ansaitsisi eittämättä oman urheilijaelämänkertansa. Hän syntyi vuonna 1923 13. lapsena kiuruveteläiseen mökkiin, jonka mittojen väitetään olleen kolme kertaa kolme metriä. Siitäkin tilasta leijonan osan vei iso uuni ja jonkin verran tilaa vei myös seinällä roikkunut Stalinin kuva, jonka juurella Savon Sanomien toimittaja Seppo Kononen kertomansa mukaan opetteli polttamaan tupakkaa. Mutta iso,…

Monta kertaa eilen mainittu keihäänheiton maailmanennätysmies karjalainen Kanneljärvellä syntynyt Yrjö Nikkanen ja keihäänheiton maailmanennätysmies savolainen Kiuruvedellä syntynyt keihäänheiton maailmanennätysmies Soini Nikkinen sekoitetaan toisiinsa. Eikä ihme, sillä paljon samanlaista oli noissa keihäshirmuissa. Hurja ja nopeakätinen mies oli tuo TUL:ä edustanut työläiskeihäänheittäjä Soini Nikkinenkin. Tietääkseni hänen vähän käyrällä ja kertaalleen katkenneella puukeihäällä juhannuksena 1956 heittämä 83,56 jäi…

Aikansa nopeakätisin mies Yrjö Nikkanen oli syntyisin Karjalan Kanneljärveltä ja edusti ennen sotia Pölläkkälän Uraa, joten on yllättävää, että kun radioselostaja Martti Jukola kävi heti talvisodan jälkeen haastattelemassa helsinkiläisen Ässä-rykmentin miehiä, on haastateltavien joukossa konekiväärin luodista reiteen haavoittunut keihäänheiton me-mies Yrjö Nikkanen. Ilmeisesti Nikkanen oli ennen sotaa muuttanut Helsinkiin juuri ennen sotaa muuttanut Helsinkiin, koska…