-
Jääpallomiehiä
Sisällissodan Viipurin suunnan valkoisten upseerit olivat kovia jääpallomiehiä. Karjalan rintamaryhmän esikuntapäällikkö Woldemar Hägglund voitti Viipurin IFK:n riveissä jääpallon SM-hopeaa ja oli vielä kenraalina ollessaan ja Mikkelissä asuessaan kiinnostunut jääpallon kehittämisestä siinä määrin, että Mikkelin Kampparit on vieläkin yksi maamme parhaista jääpalloseuroista. Sisällissodan alussa jääpalloilija Hägglund oli peräti koko Karjalan rintamaryhmän päällikkö, mutta sitten hänellä laukesi…
-
Pietisen tehtaan taistelu
Haaveenani on, että vielä tässä elämässä pääsisin käymään Viipurissa ja hiljentymään siellä Pietisen tehtaan edustalla, jossa käytiin sisällissotamme ensimmäinen taistelu. Periaatteessa Pietisen tehtaalla valmistettiin huonekaluja, mutta tammikuussa siellä Viipurin Reippaan urheilijanuorukaiset valmistivat myös käsikranaatteja ja säilyttivät kivääreitään. Viipurin punakaarti oli saanut vihiä tehtaan epäilyttävästä toiminnasta ja lähetti sinne Talikkalan Tovereiden urheilijanuorukaisia tarkastamaan tilannetta. Tehtaalla syntyi…
-
Urheilua ja rikoksia
Kavallukseen syyllistynen keihäänheittäjä-kunnan esimies Jonni Myyrän puolustukseksi pitää kertoa, että kuntien taloudenpito oli siihen aikaan sangen suuripiirteistä. Kunnan talousarvio sisälsi tekstiä A4-arkin verran ja itse rahoja säilytettiin ainakin Myyrää edeltäneen kunnan esimiehen aikana peltilaatikossa kyseisen virkamiehen sängyn alla. Tosin kulunvalvontaan oli jo silloin kiinnitetty huomiota, koska peltilaatikon vieressä pidettiin kirvestä. Myyrä itse ei ilmeisesti osannut…
-
Jonni Myyrä
Kirja keihäänheiton kaksinkertaisesta olympiavoittajasta ja moninkertaisesta maailmanennätysmiehestä Jonni Myyrästä voisi olla puhdas sankaritarina. Suvussa ei tavallisesti luotettavien lähteiden mukaan ollut ollut juoppoja tai alle kolmekyynäräisä miehiä kahdeksaan sukupolveen. Raitis ja reipas maalaisnuori kävi ahkerasti koulunsa ja sai hyvän todistuksen; ainoana miinuksena laulunumeron kohdalla oleva viiva. Itse hän valotti myöhemmin sen verran nuoruuttaan Savitaipaleella, että kertoi,…
-
Veikko Tyrväinen
Vaikka en oopperamusiikista paljoa tiedä enkä edes piittaa, niin sen sentään tiedän, että Jäppilässä syntynyt Veikko Tyrväinen oli erittäin arvostettu oopperalaulaja. Senkin olen jostain lukenut, että häntä arvostettiin varsinkin Neuvostoliitossa, vaikka tenori itse ei neuvostoliittoa arvostanut. Voi kuitenkin olla, että Veikon pojan Timo Tyrväisen nuoruuden poliittinen valinta osittain selittyi sillä, että itäisessä naapurissa arvostettiin isä…
-
Jäppilän vallankumouksellinen pitäjä
Edesmennyt 1600 asukkaan Jäppilän pitäjä lienee yksi maamme vähämaineisimmista pitäjistä, vaikka suuret ovat Jäppilän vallankumoukselliset perinteet. Eilen kerroin Jäppilässä syntyneestä leipuri-painija Adam Malmista, josta tehtiin Helsingissä huutoäänestyksellä punakaartin eliittikomppanian päällikkö. Joskus aiemmin olen jo kertonutkin Jäppilässä syntyneestä Kalle Siikasesta, josta 1930-luvulla tuli Neuvosto-Karjalassa erittäin menestyksellä toimineen Säde-kommuunin johtaja, joka johti joukkojaan edestä, joka seikka nykyisiltä…
-
Malmin Aatu
Mielenkiintoinen on Jari Kupilan kirja Kun mitalitoivot ampuivat toisiaan. Siitä minulle selvisi sekin, että eilen mainitsemani punapäällikkö-painija Adam Malm, joka kävi Helsingin olympialaisten aikaan punapäällikkö-painija Kaarlo Koskelon kanssa saunomassa ja ahvenia syömässä suojeluskuntapäällikkö ja Kotkan poliisipäällikkö Eino Havaksen kesämökillä, olikin naapurin miehiä. Nimittäin Adam Malm, joka varmaankin oli kavereiden kesken vain Malmin Aatu, syntyi torpparin…
-
Kaarlo Koskelo
Kirjoitinpa taas muutama päivä sitten taas ropakantaa, kun kerroin, että punapäällikön ja kultamitalipainijan Kaarlo Koskelon olisi ammuttavien joukosta pelastanut suojeluskuntalainen ja kaksinkertainen olympiavoittaja Jonni Myyrä. Sosialistisessa mediassa sain asiantuntevaa palautetta, jossa kerrottiin, että Koskelo pakeni juuri ennen valkoisten tuloa moottoriveneellä Kotkasta Pietariin. Punapakolaisia siirrettiin sieltä Siperiaan perustettuun siirtokuntaan, jonne myös Koskelo matkasi. Sinne hän ei…
-
Muuse
Tutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö ei ole törmännyt rasismiin. Eilisessä Hesarissa somalialaistaustainen suurjuoksijalupauksemme Mustafa Muuse todisti ihan muuta. Lapsena hän sai ihan oikeasti pelätä ja ehkä hän silloin oppi juoksemaan niin kovaa, että hän vielä tulevaisuudessa pystyy rikkomaan lyömättöminä pidetyt nykyiset 5.000 ja 10.000 metrin Suomen ennätykset. Itsekin olen törmännyt rasismiin. Parikymmentä vuotta sitten kävin tutustumassa…
-
Vielä on Suomi voimissaan
Lujasta päätöksestäni huolimatta sorruin katsomaan Suomi-Ruotsi-maaottelun alusta loppuun ja se on hyvä se, koska kyynisyyteni huippu-urheilua kohtaan sai kovan kolauksen. Tosin maaottelun päätyttyä huolestuin kovasti vaarallisen kansalliskiihkoisen ajattelutavan lisääntymisestä maassamme, koska sen jälkeen, kun maaottelun viimeisessä lajissa, joka oli miesten 1500 metrin juoksu, kaksi piskuista poikaamme varmisti maaottelun voiton Suomelle, isiemme maalle, toivoin, että Paavo…
