Kun Kosygin kävi Hangossa


Toivottavasti joku elokuvatuottaja lukee tämän. Nimittäin syksyn 1968 Tsekkoslovakian liittyvissä tapahtumissa olisi ainesta tragikomediaan, joka kelpaisi kansainväliseen levitykseen. Aiemmin jo kerroinkin, miten Kotkan edustan linnakkeen nuori ja rohkea upseeri valmistautui vähäisten joukkojensa ja paikallisten rouvien kanssa torjumaan Neuvostoliiton Itämeren laivaston hyökkäyksen, jota ei sitten tullutkaan.

Toinen filmaattinen tilanne oli se, kun Russarön linnakkeen tykit olivat ampua Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosyginiä kuljettaneen hävittäjäaluksen tuhansiksi päreiksi. Kuuden 234-mm:n rannikkotykin 172-kiloiset kranaatit olisivat tehneet laivan kylkeen kioskin kokoisia reikiä.

Tapauksen taustalla oli se, että pääministeri Kosygin oli tulossa niin salaa tapaamaan presidentti Kekkosta, ettei asiasta ollut ilmoitettu linnakkeen komentajalle. Linnakkeelta nähtiin, että troolariksi tulkittu pieni suomalaisalus yritti epätoivoisesti paeta isoa neuvostohävittäjää, joka selvästi yritti kaapata suomalaisen laivan. Linnakkeen lähettämiin valomerkkeihin ei aluksilta reagoitu mitenkään.

Tosiasiassa Kosygnin oli tarkoitus nousta hävittäjältä merenkulkuhallituksen yhteysaluksen kannelle, mutta merenkäynnin vuoksi suunnitelma ei onnistunut, jonka jälkeen suomalaislaiva opasti vierailijan kulkuneuvon Hangon satamaan, jossa oli jo vastassa konepistoolein varustetut suomalaissotilaat, jotka luulivat torjuvansa maihinnousua.

Jälkeenpäin Kekkonen ihmetteli, miksi linnake ei tunnistanut suomalaisaluksen mastossa liehuvaa presidentinlippua. Tosin voi olla, että vaikka presidentin lippu olisi tunnistettu, olisi ampumahalukkuus siitä vain lisääntynyt, koska olisi näyttänyt siltä, että neuvostoliittolainen sotalaiva yrittää kaapata Suomen presidentin.

Russarön linnakkeen päällikkö jätti määräysten vastaisesti tulen avaamatta sen jälkeen, kun neuvostohävittäjän miehistö oli kiivennyt seisomaan asennossa laivansa kannelle, josta saattoi päätellä, että lähestyminen tapahtui ystävällisessä hengessä. Saattoi hyvinkin olla, että miehet komennettiin laivan kannelle sen vuoksi, että kapteeni näki, että pressut oli poistettu rannikkotykkien päältä ja hän kuvitteli tykkien olevan valmiina ampumaan kunnianlaukauksia vierailun kunniaksi. Kunnianlaukaukset haluttiin ottaa vastaan sotilaallisen protokollan mukaisesti.

Tämä Ilta-Sanomien juttu todistaa taas sen, että monta kertaa hyvä tarina on ristiriidassa tosiasioiden kanssa: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009025139.html


3 vastausta artikkeliin “Kun Kosygin kävi Hangossa”

  1. Kyllä panssarivaunut olivat käynnissä Tšekkoslovakian miehityksen aikaan itärajalla. Käsky kuului ajakaa rajan ylin ja ampukaa niin pitkälle kuin pääsette kunnes teidät tuhotaan . Tämän oli kertonut tutulle kaverilleni mansikan välittäjä etelästä Salo sukunimi etunimeä en muista oli ollut vaunussa kuljettaja tai ampuja kersantti siihen aikaan.

    • Muistelen jostain lukeneeni, että Suomen lentokoneet olisivat tiedustelleet silloin itärajan tilannetta eikä passareita olisi havaittu. Tiedä sitten, mikä on totuus. Muutama vuosi sitten Viipurin lähellä, olisiko ollut Antreassa, näin panssarivaruskunnan, jonka vaunut lienee nyt rikottu Ukrainan aroille.

  2. Niin tarkoitin että panssarit oli Suomen puolella valmiina hyökkäämään Neuvostoliiton puolelta ei ole tietoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *