Tämä kännykkäkuva tuo mieleeni Kalle Väänäsen runon Yö Ruuskasen torpassa, jossa sanotaan, että ”Ja se kaekki, mikä näkkyy Tuavetin takkoo,  se on tämän Tuavetti Ruuskasen akkoo. ” Tosin Tallinnan Paksu-Margareeta-tykkitornin takkoo ei näy ollenkaan Pitkää-Hermannia, joka jää täysin Margareetan pimentoon, vaikka onkin 45,6 metriä korkea.

Tuo Pitkä-Hermanni on virolaisille tärkeä paikka, koska Viron itsenäistyttyä sen huipulle nostettiin Viron lippu12. joulukuuta 1918 kello 15. Viron sittemmin miehittäneet neuvostojoukot laskivat lipun tornista kesällä 1940. Lippu nostettiin takaisin torniin 24. helmikuuta 1989.

Matkaesitteen mukaan Tallinnan maamerkki Paksu-Margareeta -tykkitorni kuuluu nykyään Unescon maailmanperintökohteisiin ja siellä esitellään virolaisen merenkulun historiaa keskiajalta nykyaikaan. Museossa voi tutustua myös arkeologisiin löytöihin kuten tornia edeltäneisiin Tallinnan puolustusrakennelmiin. Museon helmi on erittäin harvinainen keskiaikaisen rahtialuksen hylky esineistöineen.

Kuvan korkea torni ei siis ole Pitkä-Hermanni, vaan se on Olevisten kirkon 124-metrinen torni. Olevisten kirkon heimoveljemme rakensivat jo 1200-luvun lopulla. Alun perin torni oli peräti 159 metriä korkea, mutta 1600-luvun tulipalo madalsi sitä 35 metriä. Eräät lähteet väittävät, että Olevisten kirkko oli aikoinaan maailman korkein rakennus vuosisatojen ajan, mutta toisenlaistakin näkemystä asiasta esiintyy.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Paavi siunasi äskettäin 170 metriä korkean Barcelonassa  sijaitsevan Sagrada Familia -kirkon Jeesus-tornin. Tätä kirkkoa on rakennettu uskoakseni työllisyystöinä jo 140 vuotta eikä se vieläkään ole valmis, joten virolaiset olivat reilut 700 vuotta sitten nopeampia rakentajia. Venäläisetkin rakensivat Iisakin kirkkonsa 1800-luvulla 40 vuodessa, mutta siitä huolimatta sen pitkäksi venyneelle rakennusajalle naureskellaan russofobisissa ja neuvostovastaisissa piireissä yhä.