Tää on taas tätä. Tuo maisema tuo mieleeni sanoittajanero Reino Helismaan kynästä lähtöisin olevan kauniin kappaleen Kaksi vanhaa tukkijätkää, jossa sanotaan, että ”usva hiipii virtaa pitkin, niittyvillan tuoksu haihtuu”. Tosin, jos hakemalla pitää tuosta säkeestä vikaa hakea, niin ainakaan minun mielestäni niittyvilla ei tuoksu lainkaan; tosin voi olla, että niittyvillan tuoksuttomuus johtuu sairastamastani koronasta.

Selvästi syksyistä kuulautta on jo havaittavissa tuossa maisemassa, joka seikka saa mieleni alakulon valtaan. Kesä on nyt alkanut kääntyä lopuilleen, josta seikasta varma merkki on se, että tuomienkin kukat jo kuihtuvat.