Tunnettu parikkalalainen yhteiskunnallinen ajattelija Jani Halme on lausunut, että maailman kaunein ääni kuullaan, kun pesäpallomaila osuu puhtaasti pesäpalloon. Minusta tosin tuo on vasta maailman toiseksi kaunein ääni, koska maailman kaunein ihanasti helähtävä ääni syntyy, kun jalkapallossa nilkkalaukaus osuu puhtaasti jalkapalloon.

Maailman kaunein maisema on se, kun lakkasuo loistaa keltaisena kirkkaan kesäauringon paisteessa. Maailman kaunein marja on kypsä lakka ja maamme kaunein kukka on maariankämmekkä varsinkin, jos se kasvaa lakkasuolla.

Muistelen, että aikoinaan paljon huomiota herättäneessä Olavi Paavolaisen kirjassa Synkkä yksinpuhelu on yksi luku nimeltään Maariankämmekkää etsimässä. Luvussa kerrotaan siitä, miten Paavolainen yritti erään esteettistä silmää omaavan saksalaisen natsiupseerin kanssa löytää kesäyön hämärässä kauneudestaan kuullun maariankämmekän, mutta löytämättä se jäi, koska ilmeisesti kukka oli siihen aikaan harvinainen maassamme.

Joku alan asiantuntija teki tutkimuksen siitä, koska järvimaisemaa alettiin pitää Suomessa kauniina ja muistelen, että järvimaisema muuttui suomalaisten silmissä kauniiksi vasta 1800-luvun lopulla. Sitä ennen järven rantoja pidettiin kylminä, kosteina, tuulisina ja epäterveellisinä paikkoina. Nähtäväksi jää, koska suomalaiset ymmärtävät soiden kauneusarvot ja alkavat rakentamaan kesämökkejään suon reunoille.