En näköjään ole ainut, joka suunnittelee ihmiskunnan energiahuollon järjestämistä puisten tuulimyllyjen avulla, sillä se, jota meillä Savossa vasta suunnitellaan, on edistyksellisessä Ruotsissa jo tehty. Tosin ruotsalaisten touhut on tässäkin vähän sellaista puuhastelua, koska sinne rakennettu puinen tuulivoimala on vain 150 metriä korkea, mutta itse aion rakentaa 300-metrisen.

Täysin varma en ole siitä, että kestävätkö kuusiviiluista liimatut jättivoimalan lavat tuulia ja tuiskuja ja olen tarvittaessa tyytymään hiili- ja lasikuiduista tehtyihin lapoihin, joita jo onkin käytössä 300-metrisissä merivoimaloissa maailmalla. Tuollainen lähes 150 metriä pitkä lapa painaa peräti 60 tonnia eli Leopard-panssarivaunun verran, joten luulen, että sellaisen rakennelman logistiset ongelmat ovat haasteellisia. Ilmeisesti tuulimyllytehdas on syytä rakentaa syväsataman viereen. Toisaalta voi myös olla niin, että puuvoimala voidaan kuljettaa palikoina rakennuspaikalle ja siellä sitten liimailla vaikkapa Erikeepperillä ja maalarinteipillä kasaan.

Maailmalla on jättilapojen kierrätystä suunniteltu ja niistä on käytöstä poistamisen jälkeen tehty esimerkiksi siltoja ja meluvalleja. Itse järjestäisin lapojen hävityksen yksinkertaisesti ja polttaisin ne. Käsittääkseni hiilikuitu palaa aika puhtaasti, kunhan uunin pellit muistaa aukaista, mutta lasikuitu ei pala. Mutta se ei ole ongelma, koska uunissa lasikuitu on muuttunut takaisin lasiksi ja voidaan helposti uudelleen hyötykäyttää.

Tässä tavallisesti luotettavan Apu-lehden juttu puuvoimalasta: https://www.apu.fi/artikkelit/puusta-rakennettu-tuulivoimala-ruotsissa-teki-maailmanennatyksen