Suomen kestävyysjuoksun isä


Viljam Kolehmainen on Suomen kestävyysjuoksun isä. Hänen Amerikasta hankkimillaan valmennusopeilla Suomi nousi hetkessä maailman ylivoimaisesti parhaaksi kestävyysjuoksumaaksi. Ennen Kolehmaisen Amerikan matkaa meikäläiset olivat kansainvälisissä kilpailuissa sijoilla yms., mutta uudet valmennusmenetelmät nostivat suomalaisten menestyksen  vähintään nykyisten nandiheimon juoksijoiden tasolle.  

Viljam oli hyvä valmentaja, mutta osasi hän itsekin juosta. Hän alitti ensimmäisenä maratonilla 2 t 30 minuutin haamurajan vuonna 1912. Ennätys säilyi Suomen ennätyksenä 37 vuotta. Vasta 1949 Suonenjoen Salomon Könönen paransi aikaa minuutilla juostessaan Turussa 2.28,39. Tosin Suomen kestävyysjuoksun historia epäilee Turun radan olleen noin 400 metriä liian lyhyen. Toisaalta täyttä varmuutta ei ole Viljaminkaan ennätysreitin tarkasta pituudesta.

Maratonin Suomen ennätys kuitenkin tavallaan säilyi suvussa, koska ainakin tarinan mukaan Könönen-sukunimen otti ensimmäisenä käyttöönsä eräs jäykkäliikkeinen Kolehmainen. Könönen-nimen kantasanana on tiettävästi sana könöttää. Ihan täyttä varmuutta Könösten ja Kolehmaisten sukulaisuudesta ei ole, mutta se on kuitenkin varmaa, että maratonin Suomen ennätys säilyi silloin sisäsavolaistaustaisilla juoksijoilla, koska Kolehmaisen sukujuuret ovat Karttulassa ja Könösen Suonenjoella.


Jossakin maamme juoksuhistoriasta kertovassa kirjassa kerrottiin, että Salomon Könönen juoksi jäykällä tyylillä, joka maininta tavallaan tukee teoriaa siitä, että Könönen-nimi tarkoittaa jäykkäliikkeistä henkilöä. Sama kirja kuitenkin myöntää, että Salomon Könönen oli hyvin sitkeä. Lontoon kisojen helteisellä kympillä sitkeä Könönen oli kolmesta suomalaisesta ainoa, joka jaksoi maaliin asti, mutta kuitenkaan hänen nopeusominaisuutensa ei ollut riittävä, vaan hän jäi virallisen tulosluettelon mukaan yhdeksänneksi.

Könösten suvun epävirallisen tulosluettelon mukaan Salomon oli olympialaisissa todellisuudessa seitsemäs, koska järjestäjien virheen vuoksi kaksi hänen edelleen merkittyä juoksijaa juoksi todellisuudessa kierroksen vähemmän eli vain 9600 metriä.


Salomon Könönen ei saavutuksillaan kerskunut, mutta sen hän sanoi, että jos hän olisi saanut Lontoossa juosta maratonin, niin sen hän olisi voittanut. Könönen juoksi myöhemmin maratonin kuusi minuuttia Lontoon voittoaikaa paremmin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salomon_K%C3%B6n%C3%B6nen


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *