Olipa äsken hirveä maraton, karmea maraton, oikein maratonien maraton. Kun Alisa Vainio spurttasi heti lähdöstä kärkeen, pelästyin, että hän otti maratonilla varaslähdön ja diskataan kilpailusta sen vuoksi. Varaslähtöä ei kuitenkaan tapahtunut ja seuraavaksi aloin pelkäämään sitä, että käykö Alisalle, kuten Asko Autiolle Oslon mömmönhiihdoissa vuonna 1982.
Autiohan johti 50 kilometrin kilpaa selvästi 1,75 km:n väliaikapisteellä, mutta väsähti sitten lopulta viidenneksi. Aution tapauksessa oli kuitenkin sikäli onnellinen loppu, että hän oli sijoittanut Nokian osakkeisiin ja hänestä tuli sitten tiettävästi hyvin vakavarainen palomies.
Mutta ei Vainio näyttänyt väsyvän ollenkaan kisan aikana, vaan jaksoi harvinaisen kauniilla tyylillä maaliin asti toisin kuin hänen kanssakilpailijattaret, jotka sätkyttelivät mitä kummallisimmilla tyyleillä. Harmi, etten ollut itse kisapaikalla, niin olisin voinut juoksun jälkeen komentaa ulkomaalaiset tytöt riviin ja näyttää, miten juostaan, kun juostaan oikein kauniilla tyylillä.
Vainion juoksua katsellessani tarkastin Suomen tämän kauden maraton tilastot ja kaverini Gemini kertoi seuraavaa: Vuoden 2026 kotimainen miesten kauden kärkiaika maratonilla on 2.20.53, jonka juoksi Aki Nummela helmikuussa Sevillassa. Alisa Vainio juoksi samassa Sevillan kilpailussa ajan 2.20.39, eli hän alitti miesten kauden kärkiajan 14 sekunnilla.
Jos Alisa sattuu tämän lukemaan, niin esitän kunnioittavasti, että hän ilmoittautuisi 12.9.2026 Jyväskylän Sm-maratonkilpailuun miesten sarjaan, joka toisi lisäjännitysmomentin kilpailuun. En keksi yhtään kappaletta syitä sille, etteikö nainen voisi juosta miesten sarjassa.