Mielenkiintoisen keskustelun synnytti sosiaalisessa mediassa Maaseudun Tulevaisuudessa ollut sukututkija tohtori Ari Kolehmaisen haastattelu, jonka aiheena oli  savolaiset sukujuuret. Minusta mielenkiintoista ja hupaisaakin on se, että sukupolvien saatossa sukunimet ovat vaihtuneet, ja tapana näyttää olleen myös se, että sosiaaliseen nousuun päässeet savolaiset ovat vaihtaneet nimensä vieraskieliseksi, koska vieraskielisiä sukunimiä on pidetty hienompina syistä, joita voi vain arvailla.

Vähän aikaa sitten kävin Heinolassa ja vierailin yhdessä maamme vanhimmista puutaloista, jota kutsutaan Lääninkivalterin taloksi, koska se toimi 1700-luvulla lääninkivalteri Lars Aschanin virkatalona. Lääninkivalteri oli siihen aikaan iso herra, koska hän oli Kymenkartanon läänin ylin poliisipäällikkö. Ihmettelin museon oppaalle lääninkivalterin hienolta kuullostavaa nimeä ja hän paljasti, että Savon Asikaisia ne Aschanit alun perin ovat, joten kavereiden kesken lääninkivalteri oli luultavasti pelkkä Asikais-Late.

Sukututkija Ari Kolehmaisen haastattelun synnyttämä keskustelu sosiaalisessa mediassa paljasti minulle sen, että kapteeni Hans Munck, joka johti ruotsalaisjoukkoja vuonna 1614 Uukuniemellä käydyssä Ristlahden taistelussa, jossa saatettiin ratkaista se, kirjoitanko minä tätä juttua nyt latinalaisin vai kyrisin kirjaimin, olikin alun perin Savon Auvisia, joten kavereiden kesken häntä uskoakseni kutsuttiin vain Auvis-Hanskiksi.

Maaseudun Tulevaisuuden keskusteluun savolaissuvuista voi tutustua tästä linkistä: https://www.facebook.com/MaaseudunTulevaisuus/photos/jo-90-prosenttia-savon-talonpoikaissuvuista-on-antanut-tutkija-ari-kolehmaiselle/1639398294860913/#